Trump sai äänestäjiltä erittäin vahvan valtakirjan

Kuva: Timo Filpus

Donald Trump (77) teki paluun presidentiksi neljän vuoden tauon jälkeen. Voitto oli selkeä, koska republikaanit ottivat vaaleissa kolmoisvoiton.

Maailman valtioiden johtajat onnittelivat keskiviikkona Trumpia vaalivoitosta, myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Merkille pantavaa on, ettei Venäjän presidentti aio Kremlin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin mukaan onnitella Donald Trumpia vaalivoitosta, vaikka Trumpilla on arvioitu olevan hyvät suhteet Putiniin. Peskov perusteli Putinin päätöstä sillä, että kyseessä on epäystävällisen maa, joka on suoraan ja epäsuorasti osallisena Venäjää vastaan.

Yhdysvaltojen presidentillä on poikkeuksellisen suuret valtaoikeuden, mutta pidäkkeinä voi olla kongressin kaksi kamaria eli senaatti ja edustajainhuone. Kongressin enemmistö voi halutessaan torjua presidentin lakiesitykset ja presidentti voisi omalla veto-oikeudellaan kaataa edustajainhuoneen lakialoitteet.

Trumpilla ei ole tammikuussa alkavalla kaudellaan näitä pidikkeitä, koska republikaanit ovat saamassa enemmistön kongressin molempiin kamareihin. Trumpin asema omassa puolueessaan on niin vahva, että hänen esityksensä menevät todennäköisesti helposti läpi. Hänen ei myöskään tarvitse enää valmistautua seuraaviin presidentinvaaleihin.

Tiistain vaaleissa äänestettiin kolmanneksesta edustajista eli jaossa oli 100 paikasta 34. Edustajainhuoneen kaikki 435 paikkaa olivat auki. Tällä hetkellä demokraateilla on senaatissa sitoutumattomien edustajien avulla niukka enemmistö 51–49 ja republikaaneilla on niukka enemmistö edustajainhuoneessa 220–212.

Miten Trump aikoo äänestäjiltä saamaansa vahvaa valtakirjaa käyttää? Hän on osoittanut olevansa arvaamaton, mutta pääpaino on todennäköisesti kotimassa. Hän on luvannut muun muassa lisätä ulkomaisten tuotteiden tulleja, hillitä maahanmuuttoa ja karkottaa miljoonia laittomasti maassa olevia siirtolaisia. Ulkopolitiikassa painonpisteen arvioidaan siirtyvän entistä enemmän Aasian ja erityisesti Kiinan suuntaan. Trump on myös sanonut, että pystyisi lopettamaan Ukrainan sodan nopeasti.

LCC International Universityn professori Markku Ruotsila ja Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku arvioivat, että Trump on nyt ainakin valmistautunut presidenttiyteen perusteellisemmin kuin vuonna 2016. Heidän mukaansa Trump pystyy toteuttamaan tavoitteitaan entistä tehokkaammin. Nyt hänellä on suunnitelmat ja ihmiset valmiina ministerintehtäviin ja muihin. (Yle 6.11.)

Suomi valmistautui mahdolliseen vallanvaihtoon Nato-jäsenyysneuvottelujen kulisseissa. Hiljattain ilmestyneessä kirjassaan Sotaa ja rauhaa Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mikko Hautala kertoo saaneensa toukokuussa 2022 republikaanisenaattorilta puhelun, jossa kehotettiin häntä tai presidenttiä soittamaan Trumpille. Soittaja halusi varoittaa, että Trump saattaisi kääntyä julkisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan. (MTV3 17.10.)

Hautalan mukaan perustelut kuultuaan Trump oli todennut, että Nato-jäsenyyden hakeminen oli Suomela ja Ruotsilta oikea päätös eikä hän puhunut julkisuudessa Suomen Natoon pyrkimistä vastaan.

Euroopassa on ollut epäilyjä, mitä Trumpin valinnasta seuraa. Edellisellä presidenttikautenaan hän arvosteli eurooppalaisia Nato-maita liian pienistä panostuksista puolustukseen. Yhdysvallat on maailmanpolitiikassa ja -taloudessa vahva tekijä. Riippumatta siitä, kenet yhdysvaltalaiset ovat presidentiksi valinneet, Suomen on tärkeää säilyttää maiden väliset hyvät suhteet. Myös Euroopan on otettava enemmän vastuuta omista asioistaan. Saksan hallituksen kaatuminen ei edistä asiaa.