Ruokakeskusteluun uusia hyviä eväitä

Ruoka kiinnostaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Meillä on hyvinkin erilaisia mielipiteitä, millainen ruoka on hyvää ja terveellistä. Ilmastomuutoskeskustelu on tuonut keskusteluun uusia ulottuvuuksia mutta myös entistä suuremman vastakkainasettelun.

Keskustelussa ruuan tuottajat ovat tunteneet, että heitä syyllistetään kasvihuonekaasujen päästöistä perusteettomasti. Julkisuudessa käydystä keskustelusta on ajoittain unohtunut, että maatalous tuottaa päästöjen lisäksi myös ruokaa. Unohtunut on myös, että päästöjä aiheutuu ruuan tuottamisen lisäksi syömisestä, ja vielä sen jälkeenkin.

Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kaisa Karttunen toteaa hiljattain ilmestyneessä "Parempi hiili pellossa kuin lautasella – Tuottaja ja kuluttaja ilmastotyössä" -julkaisun johdannossa, että ruokaan liittyvistä kasvihuonepäästöistä puhuttaessa joutuu helposti hämilleen. Siihen liittyy paljon epävarmuuksia, muuttujia, näkökulmia ja tulkintoja.

Karttusen mukaan puhumme usein toistemme ohi, koska on tavallista, että kukin poimii itselleen ymmärrettävät tai mieluisat yksityiskohdat. Vaikka ruualla on hänen mukaansa selvä rooli ilmastotyössä, koko ilmastonmuutosongelman ratkaisuksi se ei hänen mielestään riitä.

Karttusen mielestä on tärkeää, että ilmastoasioista käydään rauhallista, rakentavaa ja ratkaisulähtöistä keskustelua. Hän muistuttaa, että tunne syyllistämisestä on huono kannustin ilmastotekoihin.

Eri ruoka-aineiden ilmastovaikutusten vertailussa on hyvä ottaa huomioon, mitä tuotettu ruoka sisältää. Tässä asiassa lisää uusia eväitä ruuan roolista ilmastonmuutoksessa tuo MTK:n eilen järjestämässä ruuan ilmastovaikutuksia käsittelevässä webinaarissa julkaistu Envintecpolis Oy:n selvitys, jossa suhteutetaan ruoka-aineiden hiilidioksidipäästöjä ruuan ravintoaineiden määrään.

MTK:n ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n teettämän selvityksen mukaan me syömme paljon ruokaa, joka sisältää vähän ravintoaineita, mutta sen tuottaminen on ilmastolle haitallista. Kun hiilidioksidipäästöt suhteutetaan ruuan sisältämiin ravintoaineisiin, erot raaka-aineiden välillä tasoittuvat.

Envitecpoliksen johtava asiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman muistuttaa, ettei hiilipäästöjä pidä vähentää ravitsemuksen kustannuksella. Hänen mielestään jo se, että alkaisi syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, palvelisi sekä terveyttä että ilmastoa.

Selvityksen mukaan esimerkiksi valkoinen riisi ja pasta pitäisi ilmastollisistakin syistä vaihtaa perunaan. Perunamuusi ja broileri porkkanaraasteella ja tomaatilla ryyditettynä on ilmasto- ja ravitsemusindeksin mukaan muodikasta sushiannosta selvästi parempi vaihtoehto.

Jokainen voi omalta kohdaltaan vaikuttaa ruuan ilmastopäästöihin myös vähentämällä ruokahävikkiä. Lähes kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta eli noin 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Esimerkiksi Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämä määrän hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 keskivertohenkilöauton päästöjä.

Ruuan tuotannon päästöjen lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös maatalouden hiilensidonta. MTK:n webinaarissa Sitran kiertotalousasiantuntija Mari Pantsar vaati, että suomalaisia maataloustuottajia pitää palkita hiilensidonnasta samalla tavoin kuin nyt päästökaupassa joutuu maksamaan päästöistä 25 euroa tonnilta.

Ilmastokeskustelussa pitää ottaa huomioon ruuan tuotannon ja kulutuksen negatiiviset ja positiiviset vaikutukset muun muassa ilmastolle, ravitsemukselle, terveydelle, huoltovarmuudelle ja työllisyydelle.

Valkoinen riisi ja pasta pitäisi ilmastollisistakin syistä vaihtaa perunaan.