Maatilojen on yhä vaikeampi palkata työntekijöitä ‒ kotimaasta ei löydy ja ulkomailta ei saisi ottaa
Vaikka kotimaasta ei löytyisi halukkaita tarttumaan työhön, ulkomaalaistakaan ei pitäisi hallituksen linjauksen mukaan palkata. Vaikutukset tuntuvat erityisesti maaseudulla.
Joni Loivalla (vas.) on useita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Veaceslava Panas hitsaushommissa. Kuvituskuva. Kuva: Timo Villanen11.2.202604:00
Yritykset saivat pääministeri Petteri Orpolta (kok.) viikonloppuna kritiikkiä siitä, etteivät nämä ole hallituksen tekemistä työelämäuudistuksista huolimatta ryhtyneet työllistämään toivotusti. Orpon moitteille on aihettakin, onhan hallitus toteuttanut kuuliaisesti koko joukon elinkeinoelämän toivomia muutoksia muun muassa työehtoihin.
Kaikki hallituksen toimet eivät toki suinkaan ole helpottaneet työllistämistä ja parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä. Ulkomaisesta työvoimasta riippuvaisissa yrityksissä hallituksen päätökset ovat jopa tuntuvasti vaikeuttaneen uusien työntekijöiden palkkaamista. Tämän sai karvaasti kokea iisalmelainen maatalousyrittäjä Joni Loiva, jota Maahanmuuttovirasto Migri käytännössä esti palkkaamasta lypsykarjatilalleen ennalta tuntemansa moldovalaisen työntekijän (MT 9.2.). Tuolloin jo Suomessa ollut henkilö käännytettiin rekrytointiprosessin päätteeksi maasta.
Hallitus on muun muassa nostanut EU:n ulkopuolelta tulleiden työntekijöiden oleskelulupiin vaadittuja tulorajoja ja oleskelulupa on sidottu entistä tiukemmin työsuhteeseen. Oleskeluluvan saamiseksi vaaditaan nyt 1 600 euron kuukausituloja. Myös saatavuusharkinnan ja sen valvonnan tiukentaminen vaikuttavat erityisesti nyt, kun työttömyysluvut ovat korkeat, sillä hallituksen tavoitteena on turvata työllistyminen ensisijaisesti Suomessa jo asuville. Työperäinen maahanmuutto on hallitusohjelman linjauksen mukaan vain muita työllisyystoimia täydentävä työkalu.
Vaikutukset iskevät erityisesti maaseutualueisiin, sillä harvaan asutuilla alueilla sopivan työvoiman löytyminen voi olla vielä vaikeampaa kuin kaupungeissa – etenkin jos kyse on suorittavasta työstä tai kausityöstä. Näihin töihin aina vain harvempi suomalainen on ylipäätään edes valmis tarttumaan, ja elintason nousun myötä tulijoiden virta on vähentynyt myös EU:n itäisistä jäsenmaista. Työvoimaa löytyisi yhä useammin EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Ukrainasta ja Moldovasta.
Vaikutukset iskevät erityisesti maaseutualueisiin.
Loiva kertoo perustellusti kokevansa viranomaisen toiminnan ”loukkauksena itseään kohtaan työnantajana”. Tila on työllistänyt ulkomaalaisia aiemminkin, eikä häntä ole epäilty esimerkiksi työehtojen polkemisesta tai liian alhaisesta palkoista tähänkään asti. Paraikaakin tilalla on viisi ulkomaista työntekijää, neljä Moldovasta ja yksi Ukrainasta.
Monen maataloudenharjoittajan näkökulmasta hallituksen politiikka vaikuttaa ristiriitaiselta ja jopa järjettömältä: vaikka kotimaista työvoimaa ei avoinna oleviin paikkoihin saada, ulkomaistakaan työvoimaa ei saisi ottaa töitä tekemään. Perustellusti sopii ihmetellä, onko parempi antaa kotimaisten yritysten taantua tai jopa kaatua kuin sallia näiden turvata toimintansa ulkomaisella työvoimalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
