Tieteeseen vedotaan valikoidusti
Metsien kasvu on hidastunut myös muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Syitä kasvun hidastumiseen ei vielä tiedetä, vaan tarvitaan lisää tutkimusta.
Metsien kasvun hidastuminen on alkanut yhtä aikaa Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa. Syiden selvittäminen edellytää lisää tutkimusyhteistyötä. Kuva: Maria MiklasMetsäntutkijat ovat joutuneet mukaan meneillään olevaan vaalitaisteluun. Vauhtia keskusteluun antoi viime syksynä julkaistu tieto metsien kasvun hidastumisesta noin 107 miljoonasta kuutiosta noin 103 miljoonaan kuutioon vuodessa. Sekä hakkuut että puuston poistuma vähenivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan viime vuonna kaksi prosenttia edellisvuodesta. Puuston kokonaismäärä lisääntyi Suomen metsissä 14 miljoonaa kuutiota. (MT 8.2.)
Vihreiden puheenjohtajan, ympäristö- ja ilmastoministerin Maria Ohisalon mielestä Suomen metsien hiilinielu on kuitenkin romahtanut. Hän vaatii metsien hakkuiden vähentämistä. (STT 20.2.)
Ohisalo moittii kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon metsäpuheita faktoihin perustumattomiksi. Orpo totesi MT:n haastattelussa, että hakkuut ovat kestävällä tasolla. Ohisalon mukaan tutkijoiden näkemys on, että hakkuut eivät ole kestävällä tasolla ja hiilinielujen romahduksen taustalla on nimenomaan se, että on hakattu liikaa ja liian nuorta puustoa. Toisenlaisiakin näkemyksiä on.
Ilmastoviisaasta metsien hoidosta tarvitaan lisätutkimusta.
Luken tutkimuspäällikön Kari T. Korhosen mukaan hakkuita on esitetty viime aikoina usein virheellisesti metsien kasvun aleneman syyksi. Jopa neljäsosa harvennuksista tehdään liian voimakkaina, mutta ne eivät Korhosen mukaan kuitenkaan ole voineet aiheuttaa puuston kasvun alenemaa koko maan mittakaavassa. (MT 8.2.)
Metsien kasvu on hidastunut myös muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Syitä kasvun hidastumiseen ei vielä tiedetä. Syiksi on epäilty muun muassa kuivuutta ja puuston ikääntymisestä johtuvaa kasvun hidastumista erityisesti Lapissa. Korhosen mukaan ilmastoviisaasta metsien hoidosta tarvitaan lisätutkimusta sekä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä.
Kestävistä hakkuumahdollisuuksista on käytetty seitsemän viime vuoden aikana keskimäärin 91 prosenttia. Luken asiantuntijoiden mukaan metsien kasvussa tapahtunut muutos ei ole ainakaan vielä niin merkittävä, että olisi syytä muuttaa Luken tekemien hakkuumahdollisuuslaskelmien perusteita. (MT 8.7.2022)
Vaalien alla keskustelu kärjistyy, mutta valikoitu tieteeseen vetoaminen on politikointia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






