Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlströmin mielestä bulkkituotteesta ei voi puhua, koska Oulun kuluttajakartonki on kalleinta, mitä markkinoilta löytyy. Kuva: Timo Heikkala

Teollisuudessa investoinnit ovat usein suuria sekä kalliita. Niissä on monenlaisia haasteita. Yksi niistä on se, että investointipäätöstä tehtäessä pitäisi osata ennakoida markkinoiden käyttäytymistä vuosikymmenten päähän. Markkinoiden muutosten nopeutuminen haastaa suuria investointeja tekeviä teollisuusyrityksiä entistä tiukemmin.

Yksi surullinen esimerkki on Nokian puhelinten kohtalo. Maailman johtavan valmistajan puhelimet eivät pysyneet markkinoiden nopean muutoksen mukana. Sen seurauksena koko ala romahti Suomessa. Se heijastuu edelleen koko maan talouteen.

Suuria muutoksia on tapahtunut myös metsäteollisuudessa, joka on kaiken lisäksi moneen muuhun alaan verrattuna myös erittäin herkkä suhdanteiden vaihtumiselle. Tämä on näkynyt yhtiöiden alkuvuoden tuloksissa, jotka olivat huonoja. Syitä tähän ovat muun muassa sellun hinnan lasku, pakkausmateriaalien vaisu kysyntä, dollarin heikentynyt kurssi ja puu on hinnoissaan. Oma vaikutuksensa tulee olemaan Yhdysvaltojen tullipolitiikalla.

Suurin viime vuosikymmenten aikana metsäteollisuutta ravistellut muutos on ollut paperiteollisuuden raju supistuminen, joka jatkuu edelleen. Heinäkuussa UPM ilmoitti suunnittelevansa Kaukaan paperitehtaan sulkemista Lappeenrannassa. Tehtaan paperikoneen alasajo on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä. (MT 24.7.)

Digitalisaatio antoi vauhtia Nokian nousulle, nyt se antaa vauhtia paperiteollisuuden laskulle. UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Gunnar Eberhard perusteli suunnitelmia sillä, että graafisen paperin globaali kysyntä jatkaa laskuaan digitalisaation, makrotaloudellisten haasteiden ja muuttuvien kuluttajatottumusten vuoksi.

Muutosvauhti painopaperin valmistuksessa on ollut rajua. Vielä 2000-luvun alussa painopaperitehtaita oli Suomessa 14. Jos Kaukaan tehdas suljetaan, jäljelle jää enää viisi painopapereita valmistavaa tehdasta.

Yksi niistä on maailman suurin päällystetyn aikakausilehtipaperin valmistaja Sappin Kirkniemen tehdas. Yhtiö ilmoitti pari viikkoa sitten käynnistävänsä muutosneuvottelut Kirkniemessä. Suunnitelmissa on sulkea yksi kolmesta paperikoneesta.

Paperin valmistus siirtyy myös muualle. Valmet ilmoitti viime viikolla, että se toimittaa kaksi hienopaperin valmistuslinjaa Kiinaan.

Paperikoneiden sulkeminen ei aina tarkoita tehtaan loppumista, vaan tuotantosuunnan vaihtamista. Metsäteollisuudessa on investoitu vahvasti. Uusi tehtaita on rakennettu ja paperikoneita on muutettu kartonkikoneiksi. Kartongin kysyntää vahdittavat muun muassa verkkokaupan kasvu ja muovin korvaaminen uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetuilla tuotella.

Vanhoja paperikoneita muutetaan kartonkikoneiksi. Näin on tehty myös Oulussa. Viikko sitten vihittiin käyttöön Storan Enson uusi kartonkikone. Investoinnin arvo on kaikkiaan noin miljardi euroa. (MT 22.8.)

Yhtiön mukaan uusi kone on Euroopan suurin ja modernein kuluttajapakkauskartonkia tuottava linja. Uudella tuotteella ei kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Storan Enson toimitusjohtajan Hans Sohlströmin mielestä bulkkituotteesta ei voi puhua, koska uuden kartongin valmistus on teknisesti vaativaa. Hänen mukaansa Oulun kuluttajakartonki on kalleinta, mitä markkinoilta löytyy.

Jo aiemmin kartonkiin vahvasti investoinut Metsä Board aloittaa syyskuussa Simpeleen tehtaalla kartonkikoneen päivityksen.

Kiristynyt maailmatilanne on vaikuttanut siihen, etteivät kartonkimarkkinat ole kehittyneet odotetulla tavalla. Oulun uutta konetta ajetaan vajaateholla ja täyteen vauhtiin se ajetaan Storan Enson Oulun liiketoimintayksikön johtajan Matti Lielahden mukaan viimeistään vuonna 2027.

On hienoa, että suomalaiset puunjalostusyhtiöt investoivat vaikeuksista huolimatta uuteen tuotantoon ja tuotteisiin. Riskeistä huolimatta markkinoiden muutoksiin pitää pyrkiä vastaamaan etupainotteisesti.