Kaupan valta herätti ETL:n todellisuuteen

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa.

Taloustutkimuksen viime kesänä tekemän Suomi syö -tutkimuksen mukaan kotimaisen ruuan suosio on edelleen vahvistunut. Kotimaisen ruuan syömistä pitää nyt tärkeänä 78 prosenttia suomalaisista. Nousua kaksi vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta on viisi prosenttiyksikköä.

Kotimaisen ruuan suosion vahvistuminen on hyvä asia viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle. On kuitenkin ihmeellistä, että ruuan tuonti on edelleen lisääntynyt ja ruuan tuottamisen kannattavuus on romahtanut. Suomeen tuotiin elintarvikkeita noin 4,5 miljardilla eurolla. Viennin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa.

Ruokamarkkinoilla täytyy olla jotakin pahasti vialla. Miksi ruuan tuottaminen ja jalostaminen eivät kannata, vaikka kuluttajat haluavat yhä enemmän kotimaista ruokaa?

Keskustelua ruokaketjun tulonjaosta ovat käyneet lähinnä viljelijät ja kauppa. Viljelijät ovat syyttäneet kaupan vahvaa asemaa alkutuotannon heikosta kannattavuudesta. Kauppa on torjunut syytökset. Esimerkiksi halpuuttamiskampanjan aloittaneen S-ryhmän mukaan halpuutus otetaan kaupan omista katteista. Lisäksi kaupan mukaan se ostaa vain vähän suoraan viljelijöiltä.

Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä edustava Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ei ole juuri osallistunut hintakeskusteluun. ETL:n mukaan kaupan ja teollisuuden yhteistyö on sujunut hyvin. Sekä kauppa että elintarviketeollisuus ovat vastustaneet ruokaketjun valvonnan lisäämistä ja ruokavaltuutetun viran perustamista.

MT:n vuosi sitten teettämän selvityksen mukaan ETL:n jäsenyritykset ovat kokeneet, että kauppa käyttää ylivaltaa suhteessa ruokayrityksiin. Yritysten mukaan kauppa pystyy usein sanelemaan hinnat ja sopimusehdot sekä muuttamaan niitä halutessaan kesken sopimuskauden. (MT 14.8.2017.)

Nyt ETL on havahtunut elintarviketeollisuuden heikkoon kannattavuuteen. ETL:n toimitusjohtajan Pia Pohjan mukaan on huolestuttavaa, että alan suurimpien sektoreiden eli lihan- ja maidonjalostuksen liikevoittoprosentit romahtivat viime vuonna. (MT 28.11.)

Lihateollisuuden keskimääräinen liikevoitto suhteutettuna liikevaihtoon laski viime vuonna 1,25 prosentista 0,07 prosenttiin. Maidonjalostuksessa liikevoittoprosentti laski edellisvuoden 1,06 prosentista 0,43 prosenttiin. Pohja on enemmän kuin oikeassa todetessaan, että elintarviketeollisuus on todella matalan kannattavuuden toimiala. Se on sitä jalostuksen lisäksi myös alkutuotannossa.

Syyksi elintarviketeollisuuden kannattavuuden romahtamiseen Pohja arvioi teollisuuden heikon neuvotteluvoiman suhteessa kauppaan.

Neuvotteluvoimaa on heikentänyt Pohjan mukaan muun muassa AC Nielsenin keräämien tietojen poistuminen. AC Nielsenin Scan Track -tietoja kerättiin suoraan kauppojen kassapäätteiltä. Tietojen kerääminen päättyi vuonna 2008.

Pohjan mielestä koko ruokaketju voisi hyötyä siitä, että meillä olisi avoimempi markkinaseurantajärjestelmä. Tieto on hänen mielestään yksi merkittävä tekijä elintarviketeollisuudessa, joka tahtoo tuntea kuluttajan tarpeet ja haluaa vastata niihin.

Vaikka sekä elintarviketeollisuudessa että alkutuotannossa on kannattavuudeltaan erilaisia yrityksiä, kehityssuunta on huolestuttava. Kuluttajien haluamaa kotimaista ruokaa ei voi loputtomasti tuottaa heikolla katteella tai jopa tappiolla.

Entisen HKScanin toimitusjohtajan ja ETL:n puheenjohtajan Jari Latvasen mukaan kuluttajien vahva luottamus kotimaiseen ruokaan antaa elintarvikealalle hyvät lähtökohdat menestyä tulevaisuudessa (MT 1.11.). Näin varmasti onkin, mutta tulevaisuuden mahdollinen menestys ei juuri nyt tuottajia ja teollisuutta lämmitä.