Deflaatio kaataa ruuan tuottajia

Euroalue ajautui joulukuussa deflaatioon. Kuluttajahinnat laskivat edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 0,2 prosenttia.

Deflaatiota pidetään talouden kannalta huonona asiana, koska ostamista kannattaa lykätä jos hinnat ovat myöhemmin edullisia. Tämän seurauksena koko talous hyytyy ja kierteen katkaiseminen on vaikeaa.

Euroopan keskuspankki (EKP) reagoi uhkaavaan tilanteeseen aloittamalla massiivisen elvytyksen. EKP lupasi ostaa helmikuun alusta lähtien euromaiden valtionlainoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa niin kauan, että pankin inflaatiotavoite, noin kaksi prosenttia, saavutetaan.

EKP joutuu laittamaan uutta raahaa liikenteeseen pitkään. EKP pääjohtaja Mario Draghi arvioi tammikuussa, että lainojan ostoja pitää jatkaa vähintään ensi vuoden syyskuuhun saakka.

Näyttää siltä, että EKP:n toimet ovat vaikuttaneet, vaikka inflaatiovauhti on edelleen reippaasti alle tavoitteen.

Ruuan tuottajien osalta deflaatiota ei ole saatu kuriin, vaan tuottajahintojen lasku jatkuu edelleen. Vaikka kysymyksessä ei olekaan puhdasoppinen deflaatio, niin vaikutukset ovat tuottajien kannalta samanlaiset. Deflaation huonoina puolina on kysynnän heikkenemisen ja hintojen alenemisen lisäksi velkojen reaaliarvojen kasvaminen ja vakuuksien arvon laskeminen.

EU:n ja Venäjän välinen kauppasota on vähentänyt eurooppalaisen ruuan kysyntää ja johtanut hintojen alenemiseen sekä Suomessa että laajemmin koko Euroopassa.

Velkamäärän reaaliarvo kasvaa ja vakuuksien arvot saattavat laskea alentuneiden tuottajahintojen takia.

Oman lisänsä tuo S-ryhmän aloittama ruuan halpuuttaminen. Vaikka kauppa on korostanut, että kampanjan kustannukset maksetaan kaupan omista katteista, ovat alehinnat valuneet ruokaketjun alkupäähän tuottajien ja teollisuuden maksettaviksi.

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mukaan kaupan taistelu markkinaosuuksista osui elintarviketeollisuuden kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan. Vaikka pahin tilanne on lihateollisuudessa, niin näkymät eivät ole valoisat myöskään leipomoiden ja meijereiden osalta. (MT 4.9.)

Alkutuottajien ongelmat eivät kosketa vain suomalaisia tuottajia, vaan samassa veneessä ovat muutkin eurooppalaiset viljelijät.

Tuotannon kannattavuus on romahtanut muun muassa Virossa, jonka tuottajat kärsivät suomalaisten tuottajien kanssa eniten Venäjän ja EU:n välisistä pakotteista. Maidon hinta on laskenut Virossa 22,5 senttiin litralta. Ruotsissa maitokriisi ajaa tiloja konkurssiin. Ranskan maatalousministeriön mukaan 22 000 tilaa on konkurssin partaalla.

Eurooppalaiset tuottajat järjestivät Brysselissä maanantaina mielenosoituksen. Tuottajien mielestä suurvaltapolitiikasta aiheutuneita kustannuksia ei saa maksattaa viljelijöillä. Lisäksi Kiinan talouskasvun hiipuminen on johtanut siihen, että maidon ja lihan tuottajahinnat ovat laskeneet alle tuotantokustannusten.

Mielenosoittajat vaativat kriisiin ajautuneille viljelijöille tukea.

EU-komissio esittikin maanantaina 500 miljoonan euron tukipakettia Venäjän tuontikiellon aiheuttamaan tuottajahintojen laskuun. Komissio esitti myös tukien maksamisen aikaistamista. Suomessa hallitus suunnittelee maataloudelle omaa 50 miljoonan euron tukipakettia.

Kriisipaketit kertovat siitä, että Suomen hallitus ja EU-komissio tunnistavat maatalouden ongelmat ja niiden syyt. Paketit ovat todella tarpeellisia, vaikka ne eivät korvaa tuottajien menetyksistä kuin murto-osan. Perusongelmaan kriisipaketit eivät kuitenkaan tuo ratkaisua. Ruuan tuotannon kannattavuus pitää kyetä ratkaisemaan kestävämmällä tavalla.

Jos tuottajien neuvotteluasemaa ruokaketjussa ei pystytä vahvistamaan, niin kriisipaketeille on odotettavissa jatkoa.

Euroopalla ja Suomella ei ole varaa tuhota omaa ruuan tuotantoaan. Ainakin sen verran päättäjien pitäisi historiaa tuntea.