Salmonellan torjunta on yhteinen asia ‒ kysymys on sekä eläinten että ihmisten terveydestä
Koska tiukan salmonellalainsäädännön tarkoitus on kansanterveyden suojaaminen, on vähintäänkin kohtuullista, että yhteiskunta osallistuu siitä aiheutuviin kustannuksiin. Jos salmonellavalvonta lopetettaisiin, Ruokaviraston selvityksen mukaan seurauksena olisi satoja sairastuneita ja miljoonien eurojen kustannukset vuodessa.
Kansallisella salmonellavalvontaohjelman ja kotieläintiloilla tehtävän työn ansioista kotimaisista elintarvikkeista saatavat salmonellatartunnat ovat todella harvinaisia. Kuva: Jaana Kankaanpää, Saara Olkkonen, Kimmo Haimi, Carolina Husu, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaSuomalaiset ovat muihin maihin verrattuna hyvässä asemassa myös mahdollisten salmonellatartuntojen suhteen. Kotimaisista elintarvikkeista saatu salmonellatartunta on erittäin harvinainen. Itsestään hyvä tilanne ei ole syntynyt, vaan siihen on panostettu. EU-jäsenyyden yhteydessä Suomelle hyväksyttiin kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Meillä salmonella on luokiteltu ihmisellä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Kyse on sekä eläinten että ihmisten terveydestä.
Salmonellavalvonnalla on myös taloudellista merkitystä. Ruokavirasto selvitti alkuvuoden aikana, mikä on valvonnan kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys. Jos valvonta lopetettaisiin, selvityksen mukaan seurauksena olisi satoja sairastuneita ja miljoonien eurojen kustannukset vuodessa. Valvonnan loppuminen vaikuttaisi todennäköisesti myös sianlihan vientiin. (MT 1.9.)
Tiukan salmonellalainsäädännön tarkoitus on kansanterveyden suojaaminen.
Salmonellan torjunnalla on hintansa. Kotieläintiloilla tehdään erittäin paljon töitä ruuan puhtauden eteen. Aina se ei kuitenkaan auta, vaan tauti voi tulla esimerkiksi saastuneen rehun mukana. Myös valvonnassa saattaa tapahtua virhe. Esimerkiksi viime keväänä lappeenrantalaisen luomukanalan yli 4 000 kanaa hävitettiin väärän salmonellatuloksen takia.
Jos esimerkiksi sikatilalle tulee salmonella, kustannukset eläinten hävittämisestä ja saneerauksesta nousevat niin suuriksi, etteivät kaikki niistä selviä. On hienoa, että salmonellariskien varalta perustettavaa rahastoa pohtinut työryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi. (MT 9.12.)
Vaikka rahastoon kerättäisiin veroluoteisia maksuja sikayrittäjiltä, työryhmän mukaan mahdollista rahastoa pitäisi pääomittaa yhteiskunnan varoista, jotta kustannukset tiloille eivät nousisi kohtuuttomiksi ja rahastolla olisi kyky maksaa korvauksia. Yhteensä sika-alan salmonellarahasto vaatii kymmenen miljoonan euron alkupääoman.
Koska tiukan salmonellalainsäädännön tarkoitus on kansanterveyden suojaaminen, on vähintäänkin kohtuullista, että yhteiskunta osallistuu siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
