Alue- ja maatalouspolitiikat tarvitsevat vaikuttavia tekoja

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vaatii EU:lta lisää tukea Itä-Suomelle ja maatalouden säätelyn karsimista. Suomen hallitus voisi näyttää EU:lle esimerkkiä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Viime viikolla pidetty EU-huippukokous päätti, ehkä hieman yllättäen, yksimielisesti Ukrainan tuesta. Aikaisemmin tukipäätös oli kaatunut Unkarin vastustukseen. Ukraina-päätöksen jälkeen huippukokous muuttui eurooppalaisten maataloustuottajien painostuksesta maa­talouskokoukseksi. (MT 5.2.)

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-maiden johtajat keskustelivat pitkään tuottajien tilanteesta ja siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. MT:n haastattelussa Orpo sanoo ymmärtävänsä eurooppalaisten viljelijöiden turhautumisen tilanteeseen. Hänen mukaansa ei ole ymmärretty, miten rajusti pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamat kustannusten nousut ovat iskeneet maatalouden kannattavuuteen.

Vika ei välttämättä ole vain ymmärtämättömyydestä, vaan kovakorvaisuudesta. Eurooppalaiset ja myös suomalaiset viljelijät ovat kyllä yrittäneet kertoa tilanteesta, mutta viestiä ei ole haluttu päättäjien kamareissa kuulla.

Orpo on täysin oikeassa, että EU:n vihreän siirtymän ohjelmassa on tehty suuria virheitä. Varoituksista huolimatta on lisätty viljelijöihin kohdistuvaa säätelyä, byrokratiaa ja valvontaa. Ne ovat osaltaan lisänneet kustannuksia ja vaikeuttaneet tuottajien taloudellista tilannetta entisestään. Näistäkin asioista tuottajat ovat kertoneet, mutta huonolla menestyksellä.

Orpon mielestä maa- ja metsätalouteen kohdistuvaa EU-tason säätelyä pitää pystyä purkamaan ja luottaa, että tuottajat osaavat ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ratkaisut ja haluavat myös olla tekemässä niitä.

Haluja ja osaamista tuottajilla on. EU-päättäjien julistuksilla mikään asia ei etene, vaan käytännön työssä tarvitaan konkreettista asiantuntemusta ja osaamista. Tuottajajärjestöt MTK ja ruotsinkielinen SLC julkaisivat viime viikolla tiekartan luonnon monimuotoisuuden heikkene­misen pysäyttämisestä. Järjestöt ovat jo aikaisemmin esittäneet luonnon monimuotoisuusohjelman ja ympäristöohjelman.

MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö muistutti tiekartan julkistustilaisuudessa, että käytännössä työtä luonnon moni­muotoisuuden puolesta ei tee kukaan muu kuin maanomistaja.

Orpon mielestä Itä- ja Kaakkois-Suomen kuuluisi saada enemmän EU:n aluetukea. Sen lisäksi avainasia on hänen mukaansa rajaturvallisuus. Orpo kertoi sanoneensa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille huippukokouksen yhteydessä, että EU:n on reagoitava Venäjän vastaisten raja-alueiden vaikeaan tilanteeseen tarvittaessa uusilla tukivälineillä.

Itä-Suomen ongelmat on tunnistettu MTK:ssa vuosia sitten. Järjestö julkaisi jo vuonna 2018 Itä-Suomea koskevan EU-ohjelman. Viime keväänä MTK teki aloitteen EU:n itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahastosta. Näistä ohjelmista on muistutettu monta kertaa. Nyt on kiire, koska Itä-Suomi ja sen elinkeinoelämä ovat kärsineet nykytilanteesta rajusti.

Vaatimukset EU:n suuntaan ovat perusteltuja, mutta kansallisiakin toimia tarvitaan. Nykyiset sekä kotimaiset että EU:n tarjoamat mahdollisuudet maatalouden ja maaseudun kehittämiselle täytyy käyttää täysipainotteisesti.

Tähän sopii erittäin huonosti hallituksen kaavailut leikata alueellisesta ja paikallisesta maaseudun kehittämisestä vuosina 2025–2027 lähes 137,5 miljoonaa euroa. Valtion menojen leikkaus tarkoittaisi myös EU:lta tulevan rahoituksen vähentymistä, jonka jälkeen tuet vähenisivät yhteensä noin 242 miljoonaa euroa.

On hyvä, että Orpon hallitus on herännyt ja herättelee EU:ta reaalimaailmaan. Kehityssuunnitelmia ei tarvitse aloittaa tyhjästä, koska malleja on tarjolla. Vaikeuksissa olevilla aloilla ja alueilla ei ole loputtomasti aikaa odottaa. Nyt tarvitaan oikeasti vaikuttavaa politiikkaa.

On hyvä, että Orpon hallitus on herännyt ja herättelee EU:ta reaalimaailmaan.