Taktikoinnin lopputulos: äänestät kaksi kertaa ehdokasta, jota et kannata

Kuva: Timo Filpus

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen keskustelut on nyt käyty ja mielipidekyselyt tehty. Sunnuntaina on kansanvallan vuoro päättää, ketkä ehdokkaista pääsevät vaalin toiselle kierrokselle.

Vielä pari viikkoa sitten näytti, että toiselle kierroksella menevät kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden sekä kansaliikkeen ehdokas Pekka Haavisto.

Maaseudun Tulevaisuuden reilu viikko sitten julkaistun kyselyn mukaan perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon ja keskustan sekä kansanliikkeen ehdokkaan Olli Rehnin kiri oli alkanut purra. Samansuuntainen oli myös Uutissuomalaisen kyselyn tulos. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan Halla-aho oli kirinyt aivan kärkikaksikon kannoille. Ylen eilen julkistama kysely vahvistaa edellisten kyselyjen suunnan.

Presidentinvaalit kiinnostavat nyt äänestäjiä poikkeuksellisenkin paljon. Äänioikeutetut ovat jo käyttäneet äänioikeuttaan vilkkaasti ja äänestysprosentti on ennen sunnuntaita 44. Se on enemmän kuin koskaan presidentinvaalissa. Se tarkoittaa, että lähes 1,9 miljoonaa Suomessa asuvaa äänioikeutettua on jo äänestänyt. Kuusi vuotta sitten ennakkoon äänesti noin 36 prosenttia (Yle 23.1.).

Kisa on nyt paljon tasaisempi kuin kuusi vuotta sitten. Silloin ehdokkaana ollut presidentti Sauli Niinistö oli muihin ehdokkaisiin nähden jo ennakkoon ylivoimainen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg arvioi, että näissä vaaleissa päästään äänestysaktiivisuudessa 75 prosenttiin. Kuusi vuotta sitten äänestysprosentti oli 70.

Olisi ihme, ellei äänestysprosentti nouse vähintään Borgin ennakoimaan 75 prosenttiin, koska kyselyjen perusteella kisa toiselle kierrokselle pääsystä on tiukka.

Ylen tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen ennakoi jännittävää sunnuntai-iltaa. Hänen mielestään viime metreillä voi tapahtua isojakin muutoksia, koska epävarmoja äänestäjiä on nyt selvästi entistä enemmän (Yle 25.1.).

Kannastaan epävarmojen osuus on Pajusen mukaan kasvanut joulukuun mittauksesta jopa 15 prosenttiyksikköä vajaaseen 25 prosenttiin. Tulos riippuu hänen arvionsa mukaan aika paljon myös siitä, kuinka ehdokkaat saavat realisoitua oman kannatuspotentiaalinsa. Siinä epävarmat äänestäjät ovat keskeisessä asemassa.

Kyselyjen kärkinelikon takana merkittävin muutos on tapahtunut vasemmistoliiton Li Anderssonin kannatuksessa. Hän on ohittanut SDP:n ehdokkaan Jutta Urpilaisen. Anderssonin kannatus on noussut viidestä prosentista seitsemään ja Urpilaisen laskenut seitsemästä viiteen. Nyt näyttää siltä, että nämä vaalit ovat kolmannet presidentinvaalit peräkkäin, joissa SDP:n äänestäjät eivät ole oman ehdokkaansa takana, vaan kannattavat Haavistoa.

Nyt puhutaan viime kevään eduskuntavaalien tapaan taktisesta äänestämisestä. Sillä tarkoitetaan, ettei äänestä parhaaksi katsomaansa ehdokasta, vaan ehdokasta, jolla olisi paremmat mahdollisuudet toiselle kierrokselle. Syynä voi olla myös pyrkimys estää jonkun ehdokkaan pääseminen jatkoon eli äänestetään oman ehdokkaan sijaan pienintä pahaa.

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kannattaa kuitenkin äänestää sitä henkilöä, jolla on omasta mielestä parhaat edellytykset presidentin tehtävään. Eduskuntavaaleissa taktinen äänestäminen ei auttanut nostamaan SDP:tä suurimmaksi puolueeksi.

Taktikoimalla saattaa olla lopulta tilanteessa, että joutuu äänestämään kaksi kertaa ehdokasta, jota ei kannata. Toisella kierroksella suurin osa äänestäjistä joutuu kuitenkin vaihtamaan ehdokasta. Kävi vaaleissa miten tahansa, jokainen ehdokas ansaitsee arvostuksen ja kannattajansa äänen.