Kello käy, eikä apua näy
Presidenttiehdokkaiden maaseutumyönteisyys oli huipussaan maanantaina Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n paneelissa. Seura tekee toki kaltaisekseen, mutta maakunnissa ehdokkaiden puheita kuunneltiin tarkasti. Aluepolitiikka ei presidentille suoraan kuulu, mutta taustalla oleville hallituspuolueille sitäkin enemmän. Erityisesti Itä-Suomessa ihmetellään, missä luvattu apu viipyy, päätoimittaja Jouni Kemppainen muistuttaa.24.11.202306:00
Sekä kansa että presidenttiehdokkaat pitävät koko Suomen asuttuna pitämistä tarpeellisena (MT 20.11.). Erityisesti Venäjän kaupan hiipumisesta kärsineessä Itä-Suomessa tukea tarvittaisiin nopeasti.
Vaikka kello käy, apua ei näy.
Maaseudun Tulevaisuuden presidenttitentissä erityisen kiinnostavaa oli kokoomuksen Alexander Stubbin näkemys maaseudun ja itäisen Suomen merkityksestä yhä kriittisemmäksi kiristyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Kun katsoo Stubbin taustaryhmän aluepoliittisia linjauksia, viesti on toinen. Päähallituspuolue uskoo vahvasti neljän suomalaisen kasvukeskuksen voimaan. Mikään niistä ei sijaitse Itä-Suomessa.
Myös Helsingin ja Turun välinen miljardi-investointi ”tunnin rata” on Itä-Suomen ja ehkä presidenttiehdokas Stubbinkin maanantaisesta näkökulmasta aivan väärällä puolella Suomea.
Toisen suuren hallituspuolueen ehdokas Jussi Halla-aho (ps.) oli lausunnoissaan Stubbia maltillisempi, mutta maaseudun elinolojen turvaaminen oli hänenkin viestinsä ydin.
Hallituksessa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tai perussuomalaisen eduskuntaryhmän ilmaisussa maakunnat, maaseutu tai Itä-Suomi eivät oikein erotu.
Kun ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset lupailivat asioiden suunnan maakunnissa kääntyvän, odotus jatkuu.
Kun sote-suunnitelmat kurjistavat maakuntien ikääntyneen väen mahdollisuuksia päästä säällisesti hoitoon, perussuomalaisten vastausta tarpeeseen on vaikea havaita.
Myös maatalouden kannattavuuden osalta käänne on tullut, mutta suunta on väärä. Viime hallituksen loppukaudelle ajoittunut nousupiikki on valitettavasti hiipunut, eikä korjaavia toimia ole näköpiirissä.
Keskustalähtöinen Olli Rehn puhui paneelissa vahvasti metsätalouden puolesta ja sai ajatuksilleen kannattajia erityisesti oikeistoehdokkailta. Vihreää kansanliikettä edustava Pekka Haavistokin oli metsien käytön osalta aiempaa myönteisempi.
Maaseudulle ja myös Itä-Suomelle metsistä saatava tulo on aivan välttämätöntä. Myös hiilensidonnasta tai biodiversiteetin vaalimisesta kiinnostuneille metsänomistajille olisi viimein saatava aikaiseksi taloudellisesti kiinnostava näkymä.
Tässäkin asiassa aloite on hallituksella.
Tilanne Suomen itärajalla pysyy varmuudella heikkona pitkään. On täysin mahdollista, että paljon pahempaa on vielä tulossa.
Sotilaallisen varautumisen ja Naton sekä amerikkalaisten joukkojen Suomeen sijoittumisen painopiste on luonnollisesti idässä.
Silti myös alueen elinkeinorakennetta ja asumisen mahdollisuuksia on uhan allakin uskallettava lisätä. Autiomaaksi itää ei voida jättää.
Vaikka välittömän turvallisuusuhan hoitaminen sitoo nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) voimavaroja, katseet kannattaa kääntää maakuntiin.
Huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden ja suomalaisen vienninkin tulevaisuus sijaitsee siellä.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
