Näin MT:n presidenttipanelistit vastasivat kysymykseen, hakataanko Suomessa liian paljon metsää – katso tallenne vaalitentistä

Paneeliin osallistuivat presidenttiehdokkaat Mika Aaltola, Li Andersson (vas.), Pekka Haavisto (vihr.), Harry Harkimo (Liik.), Jussi Halla-aho (ps.), Olli Rehn (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.). Kuva: Jarno Mela

Tammikuun vaalien presidenttiehdokkaat kohtasivat toisensa Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalipaneelissa Vanhalla ylioppilastalolla.

Ehdokkaita tenttasivat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja MT Maatalouden päällikkö Laura Ruohola.

Voit katsoa tallenteen paneelista ja lukea liveseurannan tästä jutusta.

Paneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Li Andersson (vas.), Pekka Haavisto (vihr.), Harry Harkimo (Liik.), Jussi Halla-aho (ps.), Olli Rehn (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.).

Alla voit äänestää, kuka ehdokkaista suoriutui mielestäsi parhaiten.

Äänestys on päättynyt. Kiitos aktiivisuudesta!

Liveseurantaa tekstimuodossa alla tekivät MT:n toimittajat Hermanni Härkönen ja Joonas Immonen.

MT seuraa paneelia hetki hetkeltä.

Pekka Haavistolta kysytään, huolettaako häntä Jutta Urpilaisen (sd.) ehdokkuus punavihreän laidan näkökulmasta. Haavisto sanoo, että on tyytyväinen Urpilaisen ehdokkuudesta ja näkee naisen tuloa ehdokaskaartiin hyvänä.

Urpilainen sanoi eilen, että oikeistolaisten ja keskustaoikeistolaisten ehdokkaiden joukkoon mahtuu punavihreä naisehdokas. Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson toivotti Urpilaisen mukaan kisaan, mutta piti mukana olevia naisehdokkaita vähättelevää kommenttia tökerönä.

”En tiedä mihin Jutta tarkalleen tällä lainauksella viittasi”, Andersson totesi.

Tuoreeseen MT:n kyselyyn ja toisaalta sen ja Ylen kyselyn eroihin tuloksessa ehdokkaat suhtautuivat vielä rauhallisesti.

”Eikö Maaseudun Tulevaisuus ole aina oikeassa”, Alexander Stubb (kok.) nauratti yleisöä.

Muut ehdokkaat vakuuttivat kampanjatyön jatkuvan, ja että yhtään ääntä ole vielä annetut.

Valtaosa ehdokkaista sanoi, ettei kyselyjä juuri seuraa. Poikkeuksena Mika Aaltola kommentoi gallupien seuraamisen olevan hänelle tutkijana tuttuja, ja siksi hän myös tietää, etteivät ne aina toteudu.

Ajankohtaisiin turvallisuuskysymyksiin. Ehdokkailta kysytään: mitä pitäisi tehdä niille turvapaikanhakijoille, jotka jäävät itärajalla Suomen ja Venäjän väliin?

Harkimo sanoo, että koko itäraja tulisi sulkea ja Venäjän pitäisi ottaa vastuu väliin jäävistä turvapaikanhakijoista, vaikka he paleltuisivat. Aaltola puolestaan varoitti joutumasta reaktiiviseen peliin Venäjän kanssa.

”Rajalla ei ole kyse humanitaarisesta kriisistä, vaan kansainvälisen oikeuden kriisistä”, Aaltola sanoi.

Myös Rehn peräänkuuluttaa Venäjän vastuuta.

”Humanitäärisen vastuun kantaa Venäjän viranomaiset”, Rehn sanoo.

Halla-aho sanoo Venäjän testaavan Suomea. Hänestä raja-alueelle tuleville ihmisille ei pitäisi tehdä mitään ja Suomen tulisi torjua turvapaikkahakemukset rajalla.

”Suomi on hirttäytynyt sellaisiin tulkintoihin, jotka eivät vastaa nykyajan tarpeita”, Halla-aho sanoo.

Stubb sanoo olevansa taipuvainen siihen, että loput viisi raja-asemaa suljettaisiin. Aaltola ei vastaa kysymykseen. Haaviston mukaan ongelmassa tulisi toimia myös poliittisella tasolla. Hänen mukaansa Suomen tulisi lähettää Venäjälle asiasta nootti.

”Jos ihmiset ovat Suomen puolella, Suomi on vastuussa”, Haavisto totesi.

Andersson oli Haaviston kanssa samaa mieltä puomien väliin jäävistä henkilöistä.

”Suomi ei voi antaa ihmisten paleltua kuoliaaksi ei-kenenkään-maalle”, Andersson sanoi.

Kysyttäessä, onko hallitus toiminut asiassa jämäkästi ja oikein, kaikkien muut kuin Harkimo nostivat kätensä. Hän olisi halunnut sulkea rajan kokonaan. Stubb arvioi, että näin tulee lähipäivinä tapahtumaan, mutta että asiassa edetään vaiheittain. Rehn komppasi Stubbia tästä tulkinnasta.

Ehdokkailta kysytään: kuinka Ukrainan tukemista tulisi jatkaa?

Pääosin ehdokkaat haluavat pitää tuen tason ennallaan. Poikkeuksena Aaltola haluaisi lisätä tukea. Hänen mukaansa se on paitsi moraalisesti oikeaa, myös strategisesti järkevää.

”Venäjä pyrkii jäädyttämään rintamalinjaa ja vapauttamaan resursseja muualle lännen haastamiseksi”, Aaltola sanoi.

Stubb peräänkuuluttaa koko EU:n yhteistä aseteollisuutta. Hän ei lähettäisi Suomen hävittäjiä tai panssarivaunuja Ukrainaan. Andersson nostaa esiin Ukrainan velat ja taloudellisen tuen. Halla-aho kehuu Sanna Marinin (sd.) hallitusta Ukrainan tukemisesta.

Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ennen paneelia. Kuva: Jarno Mela

Eteenpäin kysymyksissä. Ehdokkailta kysytään Suomen asemasta rauhanvälittäjänä. Olisiko Suomen syytä pyrkiä toimimaan rauhanvälittäjämaana?

Kukaan ei nosta kättään, paitsi Rehn ja Andersson hieman myöhässä. Rehn saa vastauksen ja sanoo, ettei näe, että Suomella olisi tällä hetkellä Ukrainassa roolia, mutta voisi olla valmis keskustelemaan Venäjän kanssa, jos siitä voisi olla hyötyä.

”Siinä tilanteessa, jos lännen ja Yhdysvaltojen kesken sovittaisiin, että Suomen presidentti avaisi yhteyden Venäjän johtoon, silloin pitäisi avata yhteys vaikka itse pääpirun kanssa jos siitä voi olla hyötyä”, Rehn sanoo.

Seuraava gallup-kysymys. MT kysyi suomalaisilta, että tulisiko Kiinaa vastaan asettaa pakotteita mikäli käy ilmi, että kiinalainen alus oli osallisena Suomen ja Viron välisen kaasuputken vahingoittamisessa. 44 prosenttia suomalaisista näkisi pakotteet hyvänä. Mitä mieltä ehdokkaat ovat?

Rehnin mukaan riippuvuutta Kiinasta tulee vähentää. Hän mainitsee lääketeollisuuden, sirut sekä maataloudessa käytettävät lannoitteet.

Haavisto sanoo, että kokonaisuus on tärkeä käydä läpi. Hänestä Venäjästä irtaantuminen opetti: ”minusta on tärkeää vähentää riskejä”. Hänestä kuitenkin Kiinan kanssa on tehtävä yhteistyötä ilmastokysymyksissä, sillä Kiina on merkittävä saastuttaja.

Harkimo kuvailee pakotekysymystä vaikeaksi. Hänestä Keskusrikospoliisin tulisi tuoda esiin kanta tutkinnan edetessä siitä, tulisiko Kiinalle asettaa pakotteita jos Kiina todetaan syypääksi.

Aaltola sanoo, että tuotantoa pitäisi siirtää Suomeen ja Eurooppaan, sillä se olisi myös taloudellisesti järkevää.

Stubb vitsailee, että hänen vaimollaan on kiinalainen sähköauto: Volvo. Hän on samaa mieltä edellisten puhujien kanssa.

Ehdokkaita tenttasi päätoimittaja Jouni Kemppainen ja MT maatalouden päällikkö Laura Ruohola. Kuva: Jarno Mela

Onko mielestänne Suomen turvallisuuden kannalta tärkeää, että Itä-Suomi ja maaseutualueet pysyvät asuttuina?

Kaikki ehdokkaat nostavat kätensä. Kaikki pitävät myös suomalaista ruuantuotantoa tärkeänä huoltovarmuustekijänä.

Ehdokkaat korostivat Itä-Suomen asuttuna pitämisen tärkeyttä puolustuskyvyn osalta.

”Suomella on ulottuvuutensa ja pitää ymmärtää, että esimerkiksi Lappi sijaitsee alueella, joka on hyvin haastettua”, Aaltola kommentoi.

Andersson epäili, ettei Suomessa vielä edes täysin ymmärretä, miten suuri vaikutus Venäjänkaupan katkeamisella on ollut paikalliselle toiminnalle.

Harkimo piti maaseudun asutusta ennen kaikkea maatalouden kannattavuuskysymyksenä. Hän arvioi lähestyvänsä asiaa käytännlönläheisemmältä tasolta kuin muut ehdokkaat.

”Jos maataloutta ei saada kannattavaksi, niin huoltovarmuus ei pysy, koska maatalous ei jatka”, Harkimo sanoi.

Heikosta kannattavuudesta hän syytti keskittynyttä kauppaa ja esimerkiksi niiden private label -merkkejä.

Halla-aho peräänkuuluttaa verotuksen ja asuinkustannusten mataluutta puhuttaessa maaseudun elinvoimaisuutta.

Kysymys ehdokkaille: Hakataanko Suomessa liian paljon metsää?

Andersson ja Haavisto nostavat kätensä liikahakkuiden merkiksi, muut eivät.

Haaviston mukaan on tärkeää, että valtion metsissä tehtäisiin arviointia suojelusta. Andersson näkee, että metsänomistajilla on vastuu hiilinieluista.

”Metsänomistajat eivät ole pahiksia, mutta tulee pitää huolta siitä, että hekin voivat olla ilmastosankareita”, Andersson sanoo.

Kätensä alhaalla pitänyt Rehn sanoo, että metsät ovat tärkeitä Suomelle. Stubbin mukaan Suomelle metsäteollisuus on yhtä tärkeää kuin Saksalle autoteollisuus. Harkimo näkee ennallistamisasetuksen velvoitteet liian kovina.

”Joku tulppaanihattu tulee EU:sta selittämään meille, kuinka metsiä pitäisi hoitaa”, Harkimo nauratti yleisöä.

Seuraava käsiäänestys: Olisitko valmis presidenttinä edistämään Suomen ruokavientä?

Kaikki ehdokkaat nostavat kätensä. Rehn kommentoi esimerkiksi suomalaisen kauran vientimahdollisuuksia.

Andersson muistutti, että ruokaturva on valtavan suuri kehityspoliittinen kysymys myös globaalisti.

”Hyvällä politiikalla ja vientipolitiikalla voidaan parantaa myös suomalaisten maanviljelijöiden menestymismahdollisuuksia”, Andersson sanoi. Hän puhui etenkin kasvisproteiini-innovaatioista.

Jatkokysymykseen siitä, osallituisiko hän myös lihan viennin edistämiseen hän vastasi varautuneemmin.

”Jos ehdottomasti tarvitaan ja halutaan Suomen presidentti mukaan, niin harkitsisin sitä”, Andersson sanoi.

Vastauksen jälkeen myös Haavisto pyysi pyheenvuoroa. Hän kertoi, että vaikka onkin kasvissyöjä, hän olisi valmis osallistumaan myös lihan vientiin.

Käännytään paneelin loppupuolelle, mutta jatketaan vielä ruoasta: Mikä on elämänne ruoka?

Aaltola: Lihapiirakka.

Harkimo: Kasvissyöjän vastuas: kasvispasta, joskus myös poronkäristys.

Halla-aho: Äyriäis- ja kalapaella, jota on syönyt Kanarialla.

Stubb: Lohikeitto ja ruisleipä.

Rehn: Sesongin mukaan. Talviaikana hirvipiirakkaa, jonka reseptiä mainostaa vaimon some-tililtä.

Haavisto: Kaurapuuro: ”Ei ole parempaa”.

Andersson: Savustetut ahvenet.

Kysymyksiä ehdokkaille metsästyksestä:

Jussi Halla-aho paljastuu ainoaksi metsästäväksi presidenttiehdokkaaksi. Suomalaista metsästyskulttuuria kestävänä pitävät lyhyen pohdinnan jälkeen kaikki ehdokkaat.

Suurperojen metsästys jakaa ehdokkaita. Halla-aho ja Rehn ovat sitä mieltä, että petopolitiikka on liian tiukkaa.

Andersson ja Haavisto pitivät etenkin ilvesten metsästyslupamääriä liian suurina. Molemmat kannattivat kuitenkin niin sanottujen häirikkösusien metsästämisen sallimista.

Mika Aaltola korosti myös metsästyksen maanpuolustusta tukevaa roolia. Hän sanoi ilveksenmetsästyskeskustelun pistävän silmään.

Aaltola viittasi lapsuuteensa maaseudulla.

”Ilvestä ei juuri koskaan edes näe”, hän totesi.

Paneelin viimeinen kysymys, joka on peräisin yleisöltä. Toivotatteko puheenne lopuksi Jumalan siunausta?

Andersson ei nosta kättään. Muut nostavat. Halla-aho lähti jo aiemmin tentistä aikataulukiireiden vuoksi.

Liveseuranta päättyy tähän. Kiitos seurasta!