Euroopan autoteollisuudella on edessään paha kelirikko

Kuva: Timo Filpus

Euroopan unionilla on erittäin kunnianhimoiset ilmastopäästöjen vähennystavoitteet. Ne ovat niin kovia, että näyttää sitä, ettei niihin päästä. Suomessakin on keskusteltu meitä mahdollisesti uhkaavasta miljardiluokan laskusta, ellei päästöjen vähentämistavoitetta saavuteta. Suomen pitäisi ostaa päästöoikeuksia muilta EU-mailta.

Metsien kyky sitoa hiiltä on pienentynyt muun muassa lisääntyneiden hakkuiden ja metsien kasvun hidastumisen seurauksena. Vaikka metsät ovat edelleen vahva hiilinielu, nielu ovat laskennallisesti liian pieni päästöihin nähden. Lisää laskua on odotettavissa siitä, etteivät liikenteen päästöt ole laskeneet niin paljon mihin Suomi on sitoutunut.

Euroopan autoteollisuus on ajautunut sille asetettujen päästörajojen kanssa samantyyppisiin ongelmiin kuin esimerkiksi Suomi omien päästöjensä kanssa. Eurooppalaista autoteollisuutta uhkaa ensi vuonna jopa 15 miljardin euron sakot, ellei se pysty painamaan uusien autojen päästöjä ensi vuodelle ja vuodelle 2030 asetettuihin EU-rajoihin. (MT 18.9.)

Ennestään vaikeuksissa oleva autoteollisuus voi joutua lakkauttamaan tehtaita ja irtisanomaan alihankkijat mukaan lukien jopa miljoona työntekijää. Autonvalmistajien ongelmien syynä ovat muun muassa Euroopan heikko automyynti ja kalliit investoinnit sähköautojen valmistamiseen sekä yleinen kustannusten nousu. Kalliit sähköautot eivät mene kaupaksi.

Hakkuiden lisääntymisellä ja autotehtaiden kustannusten nousulle yksi syy löytyy Venäjältä. Puun tuonti Venäjältä loppui ja autotehtaiden kustannuksia ovat nostaneet halvasta venäläisestä energiasta luopuminen.

Sähköautojen kysyntä on heikkoa ja sen lisäksi eurooppalaisten autojen valmistajien kilpailukyky suhteessa kiinalaisiin on heikentynyt. EU on pyrkinyt parantamaan eurooppalaisten tehtaiden kilpailukykyä nostamalla Kiinasta tuotavien autojen tulleja. Kiina on uhannut vastata nostamalla muun muassa Euroopasta tuotavien elintarvikkeiden tulleja.

Euroopan autoteollisuus ja EU:n toimielimet ovat törmänneet yhteen aiemminkin. EU-komissio, parlamentti ja EU:n jäsenmaat sopivat vuoden 2022 marraskuussa, että bensiini- ja diesel-moottoreilla varustettujen uusien autojen valmistus kielletään kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Lopullinen päätös piti tehdä maaliskuussa, mutta Saksa ja Italia käänsivät takkinsa. Niiden mielestä polttomoottorien valmistaminen pitäisi sallia vuoden 2035 jälkeenkin, jos ne käyttävät hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita. Tällainen polttoaine on esimerkiksi vedystä ja hiilidioksidista valmistettu sähköpolttoaine.

Jos EU:n päättämistä päästörajoista ei jousteta, eurooppalaisella autoteollisuuden edessä ei aukea saksalainen autobaana, vaan suomalaisille tuttu paha kelirikko ja routavauriot. Sama saattaa olla edessä muillakin teollisuuden aloilla. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajan Tapio Korpeinen muistuttaa, että jos Saksan talous hyytyy, se heijastuu väistämättä myös Suomeen.

Näin ei todennäköisesti ole käymässä, koska MT:n tietojen mukaan EU-komissiossa valmistaudutaan jo joustoihin. Päästörajoja ehkä nostetaan tai tavoitevuosia siirretään eteenpäin. Myös polttomoottorien valmistuskieltoon on tulossa jopa odotettua enemmän helpotusta. Joustoja saattaa olla tulossa myös lentoliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille asetettuihin tavoitteisiin. Joustoja tarvitaan myös metsille asetettuihin hiilinielutavoitteisiin.

Päästöjen vähentämistä on jatkettava, mutta teorian sovittaminen käytäntöön ei aina onnistu. EU:n asettamat päästörajat ovat monestakin syystä osoittautumassa käytännössä todella vaikeiksi saavuttaa, tai niiden saavuttaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi Euroopan kilpailukyvylle.