Metsiin lisää byrokratiaa

Hallituksen lakiesitys sähköntuotannossa käytettävän metsähakkeen tuen jakamisesta kahteen luokkaan on vahva esimerkki metsäteollisuuden lobbausvoimasta.

Esityksen mukaan järeälle puulle tuki maksetaan puolitettuna. Nykyisessä lainsäädännössä rajausta ei ole.

Lakimuutosta valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö sai lakiluonnokseensa valmisteluvaiheessa 38 lausuntoa. Ainoastaan metsäteollisuus kannatti rajausta puun järeyden mukaan.

Metsäteollisuuden mielestä rajaus tarvitaan, koska muuten polttoon menee selluteollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa puuta. Aivan täysin ei metsäteollisuuskaan saanut vaatimustaan läpi, koska sen mielestä teollisuudelle kelpaavalle puulle ei saa maksaa tukea lainkaan.

Huolimatta siitä, että Suomen metsissä kasvaa puuta paljon enemmän kuin käytetään, on metsäteollisuudella ollut ja on edelleen huoli puun riittävyydestä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä teollisuutta vaivaa keskustelussa puuvarojen riittävyydestä vanhan miehen tauti eli pelko siitä, että metsät loppuvat. (MT 30.1.)

Tiirola muistutti, että 2000-luvulla metsiin on jäänyt hakkuusäästöinä 15 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Näillä säästöillä ruokittaisiin nyt suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit 20 vuoden ajan.

Kyllähän metsäteollisuudessakin tiedetään, että Suomen metsävarat riittävät myös suunnitteilla olevien investointien tarpeisiin. Kysymys onkin puun hinnasta.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on edistää kuitu- ja tukkipuun käyttöä jalostuksessa sen sijaan, että ne ohjautuisivat metsähakkeeksi ja polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon. Tarkoitus on myös vähentää kuitupuun hintapaineita ja varmistaa, että tuotantotuella ei tarpeettomasti vääristetä kilpailua.

Periaatteessa puun mahdollisimman korkea jalostusaste on kaikkien etu. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikelle kuitupuulle ole kysyntää. Suomessa on alueita, joilla rajauksen piiriin jäävällä puulla ei ole mitään käyttöä.

Eduskunnan on tarkoitus päättää lakiesityksestä vielä ennen vaaleja. Jos esitys hyväksytään, tarkoittaa se säätelyn ja hallinnon lisääntymistä metsissä. MTK:n mielestä haketuen rajaus aiheuttaisi raskaan seuranta- ja raportointimenettelyn sekä suuria uhkia puumarkkinoiden toimivuudelle.

MTK:n arvion mukaan rajaus koskee vain puolta miljoonaa puukuutiota. Tälle puumäärälle on aivan turha rakentaa omaa säätelyään. Normien purkutalkoista puhutaan paljon, mutta käytäntö näyttää olevan aivan muuta.

Hallituksen esityksissä turvevero ja haketuki esitetään – rajausta lukuunottamatta – palautettavaksi vuoden 2012 tasolle vuonna 2016. Näyttää siltä, että niiden voimaantulo saattaa lykkääntyä, vaikka nykyinen eduskunta sen hyväksyisikin.

Muutokset eivät voi tulla voimaan ennen kuin Euroopan komissio on haketuen rajauksen hyväksynyt. Komission käsittelyn arvioidaan vievän aikaa ainakin vuoden.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen erittäin hyvänä tarkoituksena on lisätä kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä ja vähentää kivihiilen käyttöä. Hyvä tarkoitus on kuitenkin kaatumassa lain sisältöön.

Energiateollisuus ry:ssä arvioidaan, että rajaus voi pahimmillaan laskea metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa nykytasostakin.

Eduskunnan pitää jo ennakolta laukaista uhkaava konkelo ja turvata hallituksen esitystä paremmin kotimaisen uusiutuvan energian tulevaisuus.