Trump jakaa kriisillään myös meidän rahojamme uudelleen

Presidentti Donald Trump esitteli viime viikolla taulukon avulla, millaisia tulleja eri maille asetetaan. Vieressä Yhdysvaltojen kauppaministeri Howard Lutnick. Kuva: Chris Kleponis - Cnp

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin asettamat rajut tullien korotukset ovat ajaneet pörssimarkkinat ympäri maailmaa vapaaseen pudotukseen. Maanantaina pörssien alamäki Euroopassa ja Aasiassa jatkui, mutta tiistaina tilanne rauhoittui.

OP Ryhmän varallisuudenhoidon asiakkuuksien johtajan Kai Kalajaisen mukaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ei ole ollut tällaista (kl.fi 7.4.).

Rajut pörssikurssien heilahdukset ovat usein saaneet alkunsa Yhdysvalloista vuoden 1929 isosta pörssiromahduksesta alkaen. Vuoden 2008 finanssikriisi sai alkunsa yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssista, jota seurasi maailmanlaajuinen taantuma. Se johti myös Euroopan velkakriisiin. Sen vaikutukset tuntuvat yhä. Suomen talous ei ole lähtenyt finanssikriisin jälkeen merkittävään nousuun.

Vuonna 2020 alkaneeseen koronakriisiin pörssit reagoivat voimakkaasti ja laskua tuli aluksi 34 prosenttia, mutta koko vuosi päättyi silloin plussalle.

Nyt menossa olevan romahduksen Trump aiheutti tahallaan, vaikka sunnuntaina hän väitti, ettei hänen tarkoituksensa ollut sekoittaa markkinoita eikä hän voinut ennakoida markkinoiden reaktiota. Tullien ulkopuolelle jätetty Venäjä on tyytyväinen lännen kiistelyyn (HS 8.4.).

Pörssikurssit ovat talouden mittareita, joiden arvioidaan ennakoivan talouden käännöksiä puoli vuotta etukäteen. Markkinoilla oli varauduttu tulleihin, mutta ne yllättivät suuruudellaan.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että mikäli viime viikolla ilmoitetut tullit pysyvät ennallaan, ajautuvat USA, euroalue ja sen mukana Suomi jälleen taantumaan. Tullien asettamispäivästä saattaa tulla Brotheruksen mukaan 2020-luvun ”Lehman-hetki”.

Joka tapauksessa epävarmuus maailmanmarkkinoilla jatkuu, koska odotettavissa on uusia vastatoimia muun muassa EU:lta sekä myös neuvotteluja. Epävarmuus näkyy muun muassa korkojen laskuna ja raaka-aineiden, kuten öljyn halpenemisena. Myös viljojen hinnat ovat maailmanmarkkinoilla laskussa.

Kalajaisen mukaan kukaan ei tiedä, onko pohja jo saavutettu ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Hänen mielestään yhtä vaikea on sanoa, onko nyt hyvä hetki myydä vai ostaa osakkeita. Yleisesti piensijoittajia kehotetaan pitämään pää kylmänä, koska historiallisesti kurssit jossain vaiheessa korjaantuvat. Lisäksi usein talouskriiseissä varallisuutta jaetaan uudelleen, kun varakkaimmat ostavat lisää halvenneita osakkeita ja muita omaisuuseriä.

Trump lähetti perjantaina viestejä sijoittajille Truth Social -palvelun kautta, ettei hänen politiikkansa muutu. Samalla hän totesi myös, että "tämä on loistava aika rikastua". Hän on kuitenkin valmis neuvottelemaan tulleista eri maiden kanssa, jos niillä on jotain ilmiömäistä tarjottavana.

Trumpin läheinen kumppani, miljardööri Elon Musk on sovittelevampi. Hän toivoi lauantaina Euroopan ja Amerikan välille syntyvän tullittoman vapaakauppa-alueen. Musk sanoi antaneensa tämän neuvon myös Trumpille.

Vaikka ei omistaisikaan osakkeita, vaikuttavat pörssikurssit ja osakkeista maksettavat osingot myös eläkemaksuihin ja eläkkeisiin. Yksi osa nykyisen hallituksen eläkeuudistuksesta on, että eläkeyhtiöt voivat tavoitella parempia tuottoja kasvattamalla osakepainoa. Näin turvattaisiin eläkkeet ja vähennettäisiin painetta nostaa eläkemaksuja. Lisääntynyt tuottohakuisuus lisää myös riskejä.

Paineet Trumpin asettamia tulleja kohtaan kasvavat myös Yhdysvalloissa. Trumpin varakkaat tukijat eivät katso hyvällä, kuinka rajuja seurauksia hänen politiikallaan on. Vaikka Trump perääntyisi, on hän ehtinyt tuhota Yhdysvaltojen maineen luotettavana kumppanina. Menetetty maine ja luottamus palautuvat hitaammin kuin pörssikurssit.