Julkisilla hankinnoilla on ankara vastuu ruokaturvasta

Muun muasa kouluhin hankittavat ruuat ovat osa julkisia hankintoja. 

Maatalouden tuotantokustannukset ovat vuoden aikana nousseet käsittämättömän paljon. Syynä on energian ja muiden tuotantopanosten poikkeuksellisen nopea kallistuminen. Valtiovalta on pyrkinyt auttamaan tuottajia tukipaketeilla. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Lisätuloja on saatava markkinoilta.

Tuottajien todella tukalan tilanteen helpottamiseksi tarvitaan kaikkien osallistumista. Valtaosa suomalaisista ymmärtää tilanteen. LähiTapiolan Kantar TNS:llä teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on ainakin jonkin verran huolissaan maatilojen tilanteesta ja ruokaturvasta, joka kolmas on tilanteesta erittäin huolissaan. (mt.fi 29.6.)

Ruokaketjua on arvosteltu syystäkin jo vuosia toimimattomaksi. Suurin syy siihen on keskittyneen kaupan vahva aseman suhteessa alkutuottajiin ja elintarviketeollisuuteen. Tuottajien saama osuus ruuan hinnasta ei ole ollut oikeudenmukainen. Tilanteen pahennuttua nopeasti entisestään kaupan keskusliikkeet kuitenkin joustivat kesällä ja avasivat toimitussopimuksia. Tämä oli tärkeä päänavaus, vaikka Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenkyselyn mukaan ne eivät ratkaisseet ruoka-alan kustannuskriisiä.

Kaikkia tuottajien asema ei kuitenkaan ole saanut toimimaan. Julkisten hankintojen sopimuksiin ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta löytynyt joustoja. Näin siitä huolimatta, että julkisella sektorilla on ruokaturvasta yksityisiin toimijoihin verrattuna ankarampi vastuu.

Vaikuttaa siltä, että julkisista hankinnoista päättäviltä on unohtunut valtiovallan ohjeet. Niissä muistutetaan muun muassa, että julkisilla ruokahankinnoilla on merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä. Kestävästi toteutetut julkiset ruokahankinnat vahvistavat huoltovarmuutta ja omavaraisuustavoitteitamme. Lisäksi ne lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat aluetaloutta.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä on täysin oikeassa, että nyt tarvitaan koko elintarvikeketjulta lisää joustoja, koska markkinat eivät toimi. (MT 19.9.)

Käkelä perääkin kaupunkeja, kuntia ja virastoja ottamaan vastuuta maatalouden kannattavuuskriisistä julkisten hankintojen yhteydessä. Vaikka kustannukset ovat elintarvikeketjussa kallistuneet nopeasti ja rajusti, ei julkisten hankintasopimusten sisällä tunneta Käkelän mukaa minkäänlaista joustoa. Sopimuskaudet ovat määrämittaisia, useiden vuosien mittaisia.

Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton omistaman Hansel Oy:n viestintäpäällikön Johanna Kaalikosken mukaan hankintalain mukaan sopimuksiin ei voi tehdä oleellisia muutoksia sopimuskauden aikana. Muutoksia voidaan kuitenkin tehdä, jos olosuhteet ovat sellaisia, ettei niitä ole voinut sopimusta tehtäessä ennakoida. Muutosten tekeminen edellyttää Kaalikosken mukaan poikkeusolojen vaikutusten todentamista.

Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki muistuttaa, että poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan joustoista keskustella sopimuskohtaisesti. Hänen mielestään kaikilla julkisen sektorin toimijoilla on olemassa vähintäänkin moraalinen velvollisuus harkita toimintaansa myös siitä näkökulmasta, että koko ruokaketju pysyy toimintakykyisenä.

Koska hankintalain mukaiset edellytykset sopimusmuutosten tekemiseen ovat selvästi todettavissa, estettä sopimusten tarkistamiseen ei pitäisi olla. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Täyttyvätkö KKV:n mielestä ruokamarkkinoilla nyt poikkeusolojen tuntomerkit? Onko vika laissa vai sen tulkinnassa?