Palkittu kampanja ei vakuuta viljelijää

Yli vuoden jatkuneesta keskustelusta huolimatta S-ryhmän halpuuttamiskampanjan maksajasta ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Viljelijöiden mielestä kauppa repii halpuuttamisen viljelijöiden selkänahasta. Kampanjan katsotaan halventavan ruuan lisäksi myös ruuan tuottajia. Viime viikolla kokoontuneiden MTK-liittojen johtohenkilöiden mielestä kauppa on saatava kuriin. MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajan Yrjö Ojaniemen mielestä kauppa kyykyttää teollisuutta miten tahtoo.

Oman osansa sai myös Kesko, jonka Tuottajalle kiitos -kampanjan tuottoa arvioitiin pieneksi. Keskon arvion mukaan maitokampanja tuottaa 200 000 euroa vuodessa. Keskon viestintäjohtajan Lauri Peltolan mielestä nyt ei kannattaisi aliarvioida ketään eikä mitään, vaan puhaltaa yhteiseen hiileen. (MT 18.3.)

SOK:n pääjohtajaa Taavi Heikkilää harmittaa, että yrityksistä huolimatta S-ryhmän viestintää halpuuttamisesta ei ole ymmärretty oikealla tavalla.

Heikkilän mielestä kampanjan selkeä viesti on ollut, että hintojen laskua ei ole otettu teollisuudelta tai tuottajilta, vaan kaupan omista katteista. Hänen mukaansa halpuuttaminen on suomalaisen tuottajan ja teollisuuden kannalta ehdottoman myönteinen asia.

Heikkilä ei ymmärrä, miten voi olla huono asia myyjille, että S-ryhmä myi viime vuonna kotimaisia juustoja 3,2 miljoonaa kiloa ja lihaa 2,8 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Heikkilä ihmettelee, kenen etu on vääristää tätä kuvaa, joka on lähtökohtaisesti selvä.

Yksi selitys ruuan hinnan halpenemiseen on Heikkilän mukaan maailmanmarkkinahintojen alentuminen. Se ei ole hänen mielestään halpuuttamista.

Halpuuttamisella ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka paljon S-ryhmä on maksanut ruuasta teollisuudelle tai suoraan tuottajille. Tuottajat ja teollisuus eivät olisi saaneet Heikkilän mukaan yhtään enempää, vaikka halpuuttamiskampanjaa ei olisikaan.

Ei olekaan ihme, että viljelijöiden lisäksi myös elintarviketeollisuuden kannattavuus on heikentynyt. Elintarviketeollisuusliiton hiljattain jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan kaupan tiukka hintakilpailu heikensi viime vuonna kannattavuutta. Eniten kannattavuus heikkeni lihateollisuudessa, maidonjalostuksessa ja leipomoissa.

On selvä, että suurimmat syyt viljelijöiden tukalaan taloustilanteeseen löytyvät maailmanmarkkinahintojen laskusta ja pakotteiden sekoittamista eurooppalaisista ruokamarkkinoista. Kauppa on käyttänyt tilannetta hyväkseen alentamalla teollisuudelle ja tuottajille maksamaansa hintaa.

S-ryhmän logiikka on sinänsä ymmärrettävä ja välttämättömyydestä on tehty hyve. Omista katteista tinkiminen tarkoittaa, ettei kauppa ota itselleen kokonaan hyötyä maailmanmarkkinahintojen laskusta, vaan jakaa osan asiakkailleen.

Viljelijöiden kannalta ongelmana on, että he joutuvat kärsimään suoraan maailmanmarkkinahintojen alentumisen. Teollisuus on siirtänyt kaupalta saamansa alhaisen hinnan viljelijöille maksamiinsa hintoihin. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta siirtää ongelmaa enää eteenpäin, vaan katteista on jouduttu tinkimään monessa tapauksessa kaikki.

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on ollut menestys. Kampanja voitti lokakuussa pääpalkinnon Effie Awards Finland -mainoskilpailussa. Tuomariston mukaan ennen yksi kuva vastasi tuhatta sanaa, nyt yksi sana vastaa tuhatta tarjousmainosta.

Täysin onnistunut kampanja ei kuitenkaan ollut. Viljelijöiden kannalta yksi sana kuvastaa heidän taloudellista tilannettaan ja asemaansa ruokaketjussa.

SOK järjestää toukokuussa Saman pöydän ääressä -ruokakeskustelun. Tarkoitus on käydä keskustelua suomalaisen ruokaketjun tulevaisuudesta. Aihetta keskusteluun todellakin on.