Kiinteistöistä tullut kunnille sekä hyvinvointialueille lisäongelma

Sote-uudistuksen seurauksena kaikille kuntien omistukseen jääneille sote-kiinteistöille ei välttämättä löydy jatkossa käyttöä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ei ole suuri uutinen, että kaksi vuotta toimineet hyvinvointialueet ovat talousvaikeuksissa. Elokuussa valtiovarainministeriön arvion mukaan hv-alueiden yhteenlaskettu alijäämän ennakoitiin nousevan viime vuonna 1,42 miljardiin euroon. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlasketut alijäämät olivat yli 1,3 miljardia euroa. (Yle 18.8.2024,)

Lain mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Ainakaan kaikki alueet eivät siihen pysty, vaikka niiden valtiolta saama rahoitus kasvaa tänä vuonna noin 2,2 miljardia euroa 26,2 miljardiin euroon. Vuonna 2023 kunnilta siirtynyt rahoitus oli 22,5 miljardia euroa. (VM 23.9.)

Hyvinvointialueet ovat pyrkineet monin eri tavoin tasapainottamaan talouttaan. Vaikka hoitohenkilöstöstä on pulaa, on alueilla käyty yt-neuvotteluja ja henkilöstöä on irtisanottu.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä ilmoitti marraskuussa irtisanovansa 280 työntekijää. HUS tavoittelee irtisanomisilla 50 miljoonan euron säästöjä. Se on noin kolmannes tämän vuoden sopeuttamistarpeesta. (Yle 28.11.2024)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan pääministerin ilmoituksen yhteydessä, ettei hallitus tule muuttamaan lakia alijäämien kattamisvelvoitteesta. Hänen mielestään se on olennainen osa hyvinvointialueiden taloudellisten kannustimien kannalta. Orpon mukaan alueiden on onnistuttava kustannusten kasvun hillinnässä. Hän arvioi, että osa alueista pystyy kattamaan alijäämänsä säädetyssä ajassa. (Eduskunta 22.10. 2024)

Vaikka kattamisvelvoitteesta ei luovuta, on hallitus pyrkinyt helpottamaan alueiden tilannetta esimerkiksi pienentämällä henkilömitoitusta iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa vuoden alusta alkaen. Sen kääntöpuolena on muun muassa, että Hyvinvointiala Hali ry:n pääekonomistin Joel Kuuvan mukaan työt voivat loppua yli tuhannelta hoiva-avustajalta. (MT 8.1.)

Hyvinvointialueet hakevat säästöjä myös keskittämällä palveluja ja kuntien omistamia sote-kiinteistöjä on jäämässä vajaakäytölle. Niistä halutaan päästä eroon tai ainakin halutaan kuntien alentavan vuokria. Kunnat kokevat, että hyvinvointialueet sanelevat uusia ehtoja, koska eivät ymmärrä sopimusten sitovuutta. Vuokratasot perustuvat vuoden 2022 vuokra-asetukseen, jolla säädetään vuokrataso sekä 3+1 optiovuoden vuokrausaika.

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen ymmärtää alueiden säästöpaineet, mutta ei tuhlausta. Hän muistuttaa, että verorahoilla rakennetut kiinteistöt kelpasivat hyvin vielä muutama vuosi sitten. Nyt ne jäävät kunnille käyttämättöminä ja verorahoilla investoidaan muualle.

Lapin hyvinvointialueen Laphan teknisen johtajan Anne Korhosen mielestä sote-tilojen tulee joustaa palveluverkon mukaan. Hänen mukaansa alueella selvitetään aina tarpeet ja omien sekä vuokrattujen tilojen tekninen kunto ennen päätöksiä uudisrakentamisesta.

Maakuntien tilakeskuksen tietopalvelujohtajan Ari Maanisen mukaan vuokra-asetuksen mukaisia kunnilta hyvinvointialueille siirtyneitä, niin kutsuttuja rajoituslain sopimuksia, oli yhteensä noin 2 100 kappaletta. Nämä sopimukset pitää neuvotella parin vuoden sisällä uusiksi. (Kuntalehti 10.9.2024)

On sekä kuntien että hyvinvointialueiden etu, että ne pääsisivät yhteisymmärrykseen kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta. Kunnilla ei ole tiloille käyttöä eikä rahaa sponsoroida hyvinvointialueita. Kunnissa olemassa olevat toimivat tilat tulevat myös hyvinvointialueille halvemmaksi kuin uusien rakentaminen maakuntakeskuksiin.

13.1. klo 9:40 juttuun korjattu Joel Kuuvan arvio, että työt saattavat loppua yli tuhannelta hoiva-avustajalta. Työt eivät vielä ole loppuneet niin monelta.