Työelämäuudistusesitykset jäivät rasismikeskustelun alle

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sai perjantaina eduskunnan luottamuksen. Kuva: Jarno Mela

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen alkukuukaudet ovat olleet vaikeita. Oikeastaan hallituksen vaikeudet alkoivat jo ennen vaaleja, koska RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti, etteivät he lähde sellaiseen hallitukseen joka tekee perussuomalaista politiikkaa.

Vaikka hallitusohjelmasta päästiin sopuun, jatkuivat hallituksen sisäiset ongelmat rasismikeskustelulla, josta seurasi muun muassa ministerivaihdos. Hallitus valmisteli niin sanotun rasismitiedonannon, josta eduskunta keskusteli viime viikon keskiviikkona ja perjantaina äänestettiin tiedonannon lisäksi perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamuksesta.

Hallitus ja ministeri saivat odotetusti eduskunnan luottamuksen, mutta asiaan todennäköisesti palataan vielä. Rasismikeskustelu oli tärkeää, mutta muut asia jäivät julkisuudessa sen alle.

Julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että hallitus ei ole ollut alkukuukausinaan toimintakykyinen. Näin ei kuitenkaan ole ollut. Muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on saanut valmiiksi ensi vuoden budjettiesityksensä ja hallitus esittää vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä.

Hallitus on saanut valmiiksi myös esityksen työttömyysturvalain muuttamiseksi. Sitä on valmisteltu työministeri Arto Satosen (kok.) johdolla. Esitystä viedään eteenpäin pikavauhtia, koska viime viikolla lausunnolle lähteneen muutosesityksen lausuntoaika päättyy jo perjantaina.

Esityksen mukaan muun muassa työssäoloehtoja pidennetään 12 kuukauteen ja ehtojen täyttyminen perustuisi palkkatyöstä saatujen tulojen perusteella, etuuden sovittelun suojaosa ja lapsikorotukset poistetaan, omavastuuaika pitenee viikkoon ja lomakorvaus estää työttömyysetuuden maksamisen määräajalta. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajärjestelmää, lisätä työllisyyttä parantamalla kannustimia sekä vahvistaa julkista taloutta 550 miljoonalla eurolla.

Hallituksen esitys on saanut työntekijäjärjestöt takajaloilleen. Vaikka uudistuksista on käyty perinteisiä kolmikantaneuvotteluja, löytyivät ne jo Purran budjettiesityksestä. Tämä selittää myös sen, miksi työttömyysturvalain lausuntokierrokselle annettiin aikaa vain kaksi viikkoa. Ne on tarkoitus käsitellä eduskunnassa osana ensi vuoden budjettiesitystä. On selvä, että punavihreä oppositio ja ammattiyhdistysliike nostavat budjettikäsittelyn yhteydessä kovan metelin.

Kuukausia julkisuudessa jatkunut rasismikeskustelu on toki ollut hallitukselle raskas ja heikentänyt sen yhtenäisyyttä. Keskustelu on kuitenkin vaikuttanut myös siihen, että hallitus on saanut tehdä taustalla julkiselta keskustelusta suojassa töitä ohjelmansa toteuttamiseksi.

Vaikka hallituspuolueet eivät ole keskenään ylimpiä ystäviä, tärkeintä oikeistohallitukselle on ohjelmansa toteuttaminen. Kohuista huolimatta hallitus aikoo tehdä leikkauksia ja uudistuksia. Toisenlaisella hallituskoostumuksella ne eivät onnistuisi.

Helppoja suunnitellut uudistukset ja leikkaukset eivät ole nytkään tilanteessa, jossa taloutta uhkaa ajautuminen taantumaan ja ay-liike suunnittelee työtaistelutoimia. Tilanne muistuttaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen yritystä tehdä uudistuksia ja myös pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallituksen tilannetta 1990-luvun alussa.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, Sipilän hallituksen ulkoministeri Timo Soini totesi huhtikuussa, että perussuomalaisten hallituskantti mitataan sitten, kun SAK ajaa soppatykit valtiovarainministeri Riikka Purran ikkunan alle. Siinä mitataan myös muiden hallituspuolueiden kanttia.