Hallitus tarvitsee kipeästi uutta virtaa

Päähallituspuolueet ovat viikonvaihteen puoluekokouksissaan tiukan paikan edessä. Viimeisimmän puoluekannatusmittauksen mukaan myös kokoomuksen alamäki on jyrkentynyt (Yle 7.6.). Vaikka puolue on 19,3 prosentin kannatuksellaan toisena, ero uutta virtaa saaneeseen keskustaan kaventuu. Silti päähallituspuolueiden olisi löydettävä jostain uutta virtaa.

Hallitusvastuun kannatusta näivettävä vaikutus on sinänsä luonnonlaki, joka näyttää taas toistuvan. Itse asiassa kaikkien kolmen hallituspuolueen sauna on palanut ainakin kertaalleen. Sinisten osalta tuho on ollut lähes täydellinen. Puolueen kannatus mataa edelleen vajaassa kahdessa prosentissa, kun entinen emopuolue, Jussi Halla-ahon hallitsema perussuomalaiset, yltää yli kahdeksan prosentin.

Keskustan ongelmana on ollut sotkuinen, rutikuiva ja kansalaisille vieraaksi jäänyt sote-uudistus. Syystä tai toisesta puolue ei ole pystynyt vakuuttamaan kannattajiaan siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen vaatisi tavallista kuntaa leveämmät hartiat. Muuten rahat eivät riitä.

Suurin ongelma kansalaisille on ollut ymmärtää uudistukseen kokoomuksen toiveesta liitettyä valinnanvapautta. Vaikka sitä kaivataan, uudistuksen toimivuus epäilyttää. Monien mielestä se tarjoaa myös yksityisille yrityksille liian helpon rahastusmahdollisuuden ihmisten hädällä.

Samaa epäillään myös kokoomuksen omissa riveissä. Puolueen kannattajista suuri osa on julkisella puolella ahertavia palkansaajia, jotka eivät esitettyjä säästötavoitteita ja yksityisen sektorin ylivoimaisuutta purematta niele.

Myös sote-uudistukseen liitetty maakuntahallinto on monille kokoomuslaisille kauhistus. Siitäkin huolimatta, että erityisesti puolueen maakunta-aktiiveja on alkanut hirvittää myös puolueen helsinkiläisen pormestarin Jan Vapaavuoren metropoli-into. Vapaavuori on avoimesti arvostellut puolueensa johtoa liian byrokraattisesta, kalliista ja kaupunkien edun vastaisesta toiminnasta.

Orpo on taistellut sitkeästi hallituksen linjan puolesta, mutta puolueen oikeistosiipeen lukeutuvat Elina Lepomäki ja Susanna Koski ovat jo ilmoittaneet äänestävänsä hallituksen sote-linjausta vastaan. Lisäksi Harry Harkimo on eronnut puolueesta kokonaan ja perustanut entisen demaripuoluesihteerin Mikael Jungnerin kanssa uuden poliittisen liikkeen.

Enempää lähtijöitä hallitusrintama ei kestä, eikä kestä Orpon kokoomuskaan. Puolueesta on tullut hallituksen heikoin lenkki.

Pääministeri Juha Sipilälle viimeisimmät gallup-lukemat antavat kovasti kaivattua rohkaisua. Myöskään puolueen oman kestokapinallisen Paavo Väyrysen tukijat eivät pääse Sotkamon puoluekokouksen tunnelmaa enää droppaamaan.

Silti Sipillä on omiensa edessä näytön paikka. Hänen pitäisi pystyä puhuttelemaan puolueväkeä tavalla, joka loisi uskoa torjuntavoiton saavuttamiseen seuraavissa vaaleissa. Sekä Sipilälle että Orpolle on tärkeää osoittaa, että nykyisen hallituksen johdolla maan talous ja työllisyys on saatu kasvu-uralle. Se ei kuitenkaan äänestäjille enää riitä.

Keskustan maakunta-aktiivit haluavat toimia, joilla heidän kotiseutujensa palvelut ja työvoiman saanti turvataan. Myös maanviljelijät vaativat edelleen asemansa parantamista kotimaisessa ruokaketjussa.

Hallituksen paras ase juuri nyt on, ironista kyllä, heikko oppositio. Johtavaksi oppositiopuolueeksi noussut sosialidemokraatit yltävät vain 20 prosentin kannatuksen ja vihreiden kannatuksen kasvu tuntuu tyssäävän runsaaseen 14 prosenttiin.

Oppositio kuitenkin vahvistuu varmasti, jos hallitus ei löydä jostain uutta virtaa. Viikonvaihde osoittaa, löytyykö sitä.