Metsäteollisuuden vienti on vauhdissa

Metsäteollisuuden investoinnit sekä sellun ja sahatavaran kysynnän kasvu maailmalla ovat lisänneet hakkuita. Kotimaisen puun käyttö teollisuudessa nousee tänä vuonna ennätyksellisen suureksi. (MT 19.10.)

Puun käyttö ei ole lähitulevaisuudessa vähentymässä. Esimerkiksi ensi vuonna valmistuvat Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja UPM:n Kymin sellutehtaan laajennus.

Muitakin sellutehdasinvestointeja suunnitellaan. Jos ne kaikki toteutuvat, kasvaa selluloosan tuotantokapasiteetti kymmenen vuoden aikana kolmanneksen.

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on maailmalla kasvanut paperia lukuun ottamatta.

Paperin vientimäärät ovat alentuneet alkuvuoden aikana kahdeksan prosenttia. Myös vientihinnat ovat edelleen laskussa. Alamäen ennakoidaan jatkuvan loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, vaikka paperitehtaita on suljettu jo vuosia.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan paperin hinnan kääntyminen nousuun edellyttäisi talouden elpymistä ja lisää tehtaiden sulkemisia.

Kiinan markkina vetää sekä sellu­loosaa että sahatavaraa. Kiinan osuus suomalaisen sellun ostoista oli noin kolmannes ja kasvun ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna. Sellun kysyntä lisääntyy myös kotimaassa kartongin valmistuksen kasvaessa.

Sahatavaran vienti on hyvässä vauhdissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannekatsauksen mukaan sahatavaran vienti nousee tänä vuonna uuteen ennätykseen, 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Aasian ja erityisesti Kiinan lisäksi vienti on kasvanut Lähi-itään, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Rakentamisen lisääntyminen Suomessa ei kuitenkaan ole lisännyt sahatavaran kysyntää.

Luken tutkijan Antti Mutasen mukaan sahatavaran tuotanto ja vientimäärät kasvavat myös ensi vuonna. Kysynnän kasvusta huolimatta tarjontaa on enemmän. Tämä näkyy heikkona hintatasona. Lisäksi kilpailijoista Ruotsi ja Venäjä ovat hyötyneet valuuttakursseista.

Sellun ja sahatavaran vientimäärien yhtäaikainen kasvu on sekä metsän myyjien että teollisuuden kannalta erittäin hyvä asia. Teollisuuden mittavat investoinnit sellun valmistukseen lisäävät kuitupuun kysyntää. Merkittävä osa kuitupuusta tulee tukkien hakkuun yhteydessä. Jos sahatavaralle ei ole menekkiä, ei tule myöskään kuitupuuta.

Metsäteollisuustuotteiden menekin lisääntyminen ei ole ainakaan vielä heijastunut puun hintaan.

Viitasaarelaisen metsäsijoittajan Tapio Kurosen mielestä uudet investoinnit ovat metsänomistajien kannalta hyvä asia. Hän ei kuitenkaan usko puun hinnan nousevan, koska sellu- ja paperitehtaiden avaukset eivät ole aikaisemminkaan nostaneet puun hintaa, vaan kuitupuun reaalihinta on vain laskenut. (KL 21.10.)

Taalerin metsäinvestoinneista vastaava johtaja Jyrki Ketola ei myöskään usko suuriin puun hintamuutoksiin. Ketolan mukaan edessä on todennäköisesti tilanne, jossa kuitupuun hinta nousee hieman ja tukin hinta laskee. Ketolan mukaan tarvittaisiin investointi-ihmeitä, jotta kuitupuun kysyntä ylittäisi tarjonnan.

Metsätutka-kyselyn perusteella etenkin viljelijät ja nuoret metsänomistajat ovat myyneet paljon puuta tänä vuonna, ja puukauppoja suunnitellaan myös ensi vuodelle. Vähiten puunmyynti-intoa on eläkeläisillä. Tästä voi päätellä, että sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen auttaa puun tarjonnassa.

Kansantalouden kannalta on hyvä, että metsäteollisuus investoi Suomeen ja käyttää yhä enemmän kotimaista puuta. Toivottavasti näin on jatkossakin, ja hyvän metsänhoidon tärkeys koko sektorille näkyisi myös puun hinnassa.

Suomessa metsien merkitys myös ilmastopolitiikassa ymmärretään, mutta EU:n tasolla pitää tehdä valistus­työtä. EU voi väärillä päätöksillään tuhota metsäsektorin tulevaisuuden.