Suomalaisen puoluekentän muoto riippuu paljon siitä, mitä tapahtuu keskustassa ja keskustalle seuraavan kahden vuoden aikana
Suomalaiset ovat leiriytyneet vaaleissa ja gallupeissa kahtia, vaikka blokkiasetelmasta ei ainakaan vielä voida puhua.2.1.202316:30
Suomen puoluekenttää ja poliittisia oloja pidetään vakaana ja vanhanaikaisenakin. Perinteiset valtapuolueet Kokoomus, Sdp ja keskusta ovat yli satavuotiaita.
Puoluekenttä on elänyt ja elää ajassa. Vanhoja puolueita on kadonnut kartalta, ja kokonaan uusia on syntynyt. Kolmen suurimman kärki on vaihdellut. Hallitusvaihtoehtoja on useita.
Merkittävimmät puoluekartalta poistuneet puolueet ovat keskeltä tai vasemmalta. K.J. Ståhlbergin edistyspuolue ei jaksanut kovin pitkään sotien jälkeen. Edistyspuolueen seuraajat pinnistelivät vielä jotenkin 1980- luvulle.
Skdl (ja kommunistit) oli sotien jälkeen pitkään kolmen suurimman puolueen joukossa ja jopa suurin vuoden 1958 eduskuntavaaleissa. Puolue hupeni riitoihin, Moskovan ohjaukseen ja yhteiskunnan muutoksiin. Hallitusvastuu kulutti ja vei puolueen hautaan. Kansandemokraattien perillisenä toimiva vasemmistoliitto on nyt kovaa punavihreää ydintä.
Uudet tulokkaat perussuomalaiset (Smp 1958, Ps 1995), kristillisdemokraatit (Skl 1958) ja Liike Nyt (2018) ovat sijoittuneet oikeiston tontille, tietyissä asioissa kuitenkin keskustan lähituntumaan.
Vihreä puolue (1987) on puolestaan asettunut yhä kiinteämmin yhteiseen rintamaan vasemmiston kanssa.
Uusimmat puolueet ovat ottaneet jonkinvahvuisen siivun keskustaa aiemmin äänestäneistä tai sinne kallellaan olevista.
Suomalaiset ovat leiriytyneet vaaleissa ja gallupeissa kahtia, vaikka blokkiasetelmasta ei ainakaan vielä voida puhua. On punavihreä leiri, jonka ”osakkaat ” ovat sdp, vasemmistoliitto ja vihreät. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit muodostavat keskustaoikeistolaisen leirin.
Puoluekenttä on 2000-luvulla kallistunut vasemmalta ja keskeltä oikealle.
Merkillepantavaa on sekin, että keskiryhmien yhteistyö on hiipunut, ainakin verrattuna vielä 1990-lukuun. Voi toki olla, että puolueet eivät katso olevan sellaiseen tarvetta. Alueellista ja paikallista yhteistyötä kyllä on. Olisiko paikallaan miettiä asiaa uudelleen? Leiriytymisen tien päässä voi olla blokkiasetelma.
Jos gallupeihin on luottaminen, leiriytymisilmiö konkretisoituu eduskuntavaaleissa 2.4.2023 ja reippaan vuoden päästä presidentinvaaleissa riippuen pääpuolueiden ehdokasratkaisuista.
Kärkipuolueilla on ikiomat asiansa, vaikka kaikki ottavat kantaa kaikkiin asioihin. Kokoomuksella se on velka, demareilla tasa-arvo, perussuomalaisilla maahanmuutto ja vihreillä ilmastonmuutos.
Keskustalla se voisi olla huoltovarmuus ja omavaraisuus (ruoka, energia, vesi, metsät) maakuntien ja maaseudun voimavarojen kautta.
Puoluekentän tuleva muoto riippuu paljon siitä, mitä tapahtuu keskustassa ja keskustalle seuraavan kahden vuoden aikana.
Seppo Kääriäinen
Ministeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
