Maaseudulla eniten halua erottaa hallitus ‒ koko kansa kannattaa hallituksen jatkoa

Kuva: Timo Filpus

Maaseudulla tyytymättömyys hallituksen toimintaan on suurempi kuin kaupungeissa, selviää MT:n teettämästä kyselystä.

Kyselyssä 36 prosenttia maaseutukunnissa asuvista on sitä mieltä, että Sanna Marinin hallituksen tulisi erota. 51 prosenttia heistä kannattaa hallituksen jatkamista loppuun asti huhtikuun vaaleihin.

Kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla hallituksen eroa haluaa noin joka viides. Kannatus hallitukselle on niissä reilu 60 prosenttia.

Koko kansalta hallitus saa tuen. 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että hallituksen ei tulisi erota. 23 prosenttia ajattelee, että hallituksen pitäisi erota. Ei osaa sanoa vastasi prosenttia.

Tarkka kysymys oli: Tulisiko Sanna Marinin (sd.) hallituksen erota ennenaikaisesti?

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa.

Kuva: Timo Filpus

Eri puolueita äänestäneiden mielipiteet jakaantuivat vahvasti. Hallituspuolueita äänestävät pääsääntöisesti kannattivat hallituksen jatkamista.

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajien kannatus hallitukselle on lähes 90 prosenttia tai yli.

Keskustaa äänestävissä epäilyksiä on hieman enemmän. Heistä 68 prosenttia haluaisi hallituksen jatkavan ja 14 prosenttia toivoisi eroa. Joka viiden ei osannut sanoa.

Oppositiopuolueita äänestävistä perussuomalaisia kannattavat ovat innokkaimpia kaatamaan hallituksen. Heistä kaksi kolmannesta haluaa niin.

Kokoomusta äänestävistä hallituksen kaadon kannalla on neljännes.

Miehistä 29 prosenttia haluaisi erottaa hallituksen ja naisista 17 prosenttia.

Hallituksen loppuvuosi on ollut riitaisa. Ennallistaminen, luonnonsuojelulaki ja saamelaiskäräjälaki ovat uhanneet kaataa hallituksen.

Lopputaipaleen riitely on Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunion mukaan on pikemmin sääntö kuin poikkeus. Myös kansainvälisesti.

”Vaalien lähestyessä hallituksen sisällä tehdään irtiottoja varsinkin jos yhden tai useamman puolueen kannatus laahaa kuten keskustan tällä hetkellä. Nyt hankaluudet ova alkaneet ehkä normaalia aikaisemmin”, Raunio sanoo.

Silti hallituksen halutaan pysyvän kasassa esimerkiksi kansainvälisen epävarmuuden Ukrainan sodan ja Nato -hakemuksen keskeneräisyyden vuoks, Raunio arvioi.

Vastauksista voi myös tulkita tyytymättömyyttä hallituksen riitelyyn.

”Katsotaan, että päätöksentekijöiden pitäisi pystyä sovussa tekemään ratkaisuja kun heidät on siihen tehtävään valittu.”

Pääministeri Marin antoi keskustalle keskiviikkona viimeisen varoituksen. Irtiottoja hallitusrintamasta ei saa enää tulla.

Raunio ajattelee keskustan päättäneen riitaisesta linjasta.

”Kiinnostaa, onko siellä istuttu alas ja tehty päätös, että nyt täytyy rettelöidä ja nostaa omaa profiilia, jotta kannatus nousee. Tulkintani on, että tällainen päätös puolueessa on tehty.”

Riitely ei ole kääntänyt keskustan kannatusta. Päinvastoin se laski Ylen torstain kyselyssä alle kymmeneen prosenttiin.

”Keskustaa aina äänestänyt ydinporukka on pienentynyt. Samalla niiden osuus, jotka mahdollisesti äänestävät keskustaa on suhteellisesti kasvanut. Minulla on tuntuma, että heihin häirintälinja ei vetoa”, Raunio arvio.

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 38 prosenttia suomalaisista pitää keskustaa suurimpana syyllisenä hallituksen vaikeuksiin.

Kyselyn MT:lle teki Kantar TNS Agri marraskuussa 1029 suomalaiselle täysi-ikäiselle. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.