Keskusta haluaisi siirtää lisää valtaa maakunnille ja kunnille. Perussuomalaisten Jani Mäkelän mielestä maakunnissa ei löydy riittävää osaamista siihen. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Maakunnissa ja kunnissa ei ole tällaista osaamista” − keskustan alueellistamislinjaukset eivät innosta hallituspuolueita
Perussuomalaisista tyrmätään keskustan lähimalli. Kokoomuksesta avaus saa osittaista ymmärrystä.
PS lyttää keskustan lähimallin. Kokoomus on ymmärtäväisempi, mutta monilta osin varauksellinen. Kuva: Timo FilpusOppositiopuolue keskusta esitti eilen tiistaina hallinnon uudelleenmylläystä sekä maakuntien ja kuntien vallan merkittävää kasvattamista.
Keskustan ”lähimallissa” maakuntien liitot ja elinvoimakeskukset yhdistettäisiin esimerkiksi nykyisiin sote-palveluista vastaaviin hyvinvointialueisiin. Helsinki-vetoisen keskusvallan painoarvoa keskusta puolestaan pienentäisi tuntuvasti.
Keskustan mallin perustana on kolmitasoinen hallinto, joka rakentuisi valtion, vahvojen maakuntien sekä päätösvaltaisten kuntien varaan.
Antti Kaikkosen johtama puolue myös esittää ministeriöiden lakkauttamista nykyisellään ja niiden tehtävien uudelleenjärjestelyä pääministerin alaisuudessa. Kaiken tämän keskusta lupailee tuovan noin puoli miljardia euroja säästöjä, kun hallintouudistuksiin yhdistetään muun muassa tekoälyn hyödyntämistä.
Muissa puolueissa avaus ei nostata äkkiseltään riemunkiljahduksia.
Jyrkimmin avauksen torjuu perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
”Kuulostaa siltä, että nyt on kepussa kannatuspaniikki, mutta kun ei keksitä mitään järkevää niin keksitään tällainen pelleily. Kyllähän lapsikin ymmärtää, että tämä on vain julkisuustemppu. Ei maan hallintoa pysty yhdessä hallituskaudessa siirtämään näin maakunnille”, Mäkelä sanoo.
Jani Mäkelän mukaan keskustan lähimalli on epärealistinen.
”Maakunnissa ja kunnissa ei olisi yksinkertaisesti osaamista kaikkien näiden hallinnon asioiden osaamiseen. Pyörä pitäisi keksiä 15 kertaa uudestaan maakunnissa.”
Lähteekö PS siis siitä, että maakuntien asioista päätetään parhaiten Helsingistä käsin?
”Aina on oltava järki mukana. Varmasti jotain uusia asioita voisi hoitaa maakunnissa. Mutta kepu on sellaiseen maailmaan, joka ei koskaan palaa, takertuva puolue. Ei sellaista maailmaa enää ole, eikä tule.”
”Kepu on sellaiseen maailmaan, joka ei koskaan palaa, takertuva puolue. Ei sellaista maailmaa enää ole, eikä tule.”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra suhtautuu keskustan avaukseen Mäkelää myönteisemmin.
”Löydän mallista positiivisia elementtejä. Vallan kaventaminen yläpäässä kuulostaa lupaavalta, eli että keskitettäisiin pääministerin alaisuuteen ministeriöt osastoiksi. Sillä ehkä pääsisi eroon ministeriöiden siiloutumisesta”, Kopra sanoo.
”Ruotsissahan on käytössä tämän tyyppinen malli, joten sitä kannattaisi tutkia Suomessakin.”
Keskusta siirtäisi esimerkiksi hyvinvointialueiden yhteyteen paljon muitakin maakunnallisia tehtäviä. Kokoomus ei suunnitelmasta innostu. Kuvassa Sairaala Nova Jyväskylässä.Kokoomuksessa ei kuitenkaan innostuta maakuntatason hallinnon vahvistamisesta.
”Kokoomus lähtee siitä, että päätökset tehdään valtion ja kuntien tasolla. Mielestämme tällainen kolmas välitaso on Suomen oloissa turha.”
Kopra arvioi, että keskusta on nostanut itselleen perinteisesti mieleisen asian vaalitäkyksi.
”Puoluehan on aina säännöllisesti yrittänyt rakentaa tällaista maakuntamallia Suomeen. Siitä on nyt tästäkin kyse. Sinänsä on myönteistä, että puolueet esittelevät kantojaan eduskuntavaalien alla.”
”Vallan kaventaminen yläpäässä kuulostaa lupaavalta, eli että keskitettäisiin pääministerin alaisuuteen ministeriöt osastoiksi.”
MT:n tavoitteli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista sekä kansanedustajia Lauri Lylyä ja Aki Lindéniä kommentoimaan asiaa, mutta kukaan ei ollut tavoitettavissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
