Pakotesota uhkaa sekoittaa markkinat

Ukrainan kriisi johtaa nyt alkuviikon tapahtumien jälkeen nopeasti Venäjän ja länsimaiden välisen pakotesodan kiihtymiseen. Tiistaina sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessaan että pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuessaan eduskunnalle tuomitsivat Venäjän toimet ja vakuuttivat Suomen vastaavan niihin osana Euroopan unionia.

Eduskuntaryhmät siunasivat puheenvuoroissaan yksimielisesti valtiojohdon linjaukset.

EU:n ulkoministerien oli määrä tiistai-iltana päättää Venäjälle asetettavista uusista pakotteista. EU:n antamien ennakkotietojen mukaan ne kohdistuvat sekä henkilöihin että talouteen, erityisesti venäläispankkien toimintaan. Saksa puolestaan ehti jo iltapäivällä ilmoittaa, että se keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen käyttöönoton. Venäjän vastausta EU:n toimiin tuskin tarvitsee montaa päivää odottaa.

Turvallisuuden lisäksi myös kansainvälinen kauppa ja talous perustuvat sopimuksiin. Kun turvallisuus järkkyy ja sopimisesta siirrytään sanktioihin ja pakotteisiin, moni totuttu taloudessa muuttuu. Tähän on nyt syytä Suomessa kansalaistenkin varautua.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. EU:n ja Venäjän pakotesodan vaikutukset sen sijaan voivat olla mittavia. Tämä nähtiin jo Ukrainan kriisin alkumetreillä, kun Venäjä syksyllä 2014 asetti tuontikiellon EU:n elintarvikkeille.

Epävarmuuden kasvaessa kansakuntien varautumisessa korostuu kolme asiaa – ruoka, energia ja turvallisuus. Yhdenkin puuttuessa kansakunta on kriisissä. Siksi myös Suomessa päättäjien on keskityttävä näiden perustarpeiden turvaamiseen.

Jo nyt, pääosin tuotantopanosten hintojen nousun vuoksi, kotimaisen ruuan tuotanto on uhattuna. Alkava pakotesota todennäköisesti nostaa energian hintaa entisestään. Lisäksi kansainväliseen tarjontaketjuun on odotettavissa häiriöitä, joilla on vaikutusta sekä suoraan kuluttajiin että monien yritysten tuotantoon.

Pakotesodassa menestyminen vaatii yhtenäisyyttä. Se säilyy, jos EU ja jäsenmaat huolehtivat tasapuolisuudesta eivätkä jätä talouden kolhuja yksien maksettavaksi.

Kansakuntien varautumisessa korostuu kolme asiaa – ruoka, energia ja turvallisuus.