Tekoäly voi myös kasvattaa kuluja – tuleeko VM:n suurhankkeesta kaikkien aikojen rahareikä?
On hyvä, että julkishallinnon tekoälyhankkeita pyritään koordinoimaan. Projekti on kaikkea muuta kuin helppo.
Tekoälyä, eli kielimalleja pyöritetään datakeskuksissa. Kuva: Lari Lievonen17.7.202605:30
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen julisti kesäkuussa Suomen julkisen hallinnon muuttuvan tekoälypohjaiseksi vuoteen 2031 mennessä. Tekoälyn päällä pyörivän julkishallinnon pitäisi säästää 20 prosenttia julkisissa menoissa. Ministeriön tietohallintopäällikön Katja Väänäsen mukaan jotain valmista on tarkoitus saada aikaan jo ensi vuonna (MT 13.7.).
Tekoälypuhetta hallitsee kaksi tarinaa. Toisen mukaan se ratkaisee kaikki ongelmat ja nostaa talouskasvun uudelle tasolla. Toisessa se vie työpaikat ja pahimmillaan laukaisee omin päin ydinaseet. Totuus lienee jossakin puolessa välissä. Tekoälyn odotetaan nostavan tuottavuutta ja joissakin tehtävissä se näyttää niin tekevän.
Tekoälyn käyttö ei ole kuitenkaan osoittautunut niin edulliseksi kuin vielä jokin aika sitten ajateltiin. Solitan sisäisen tekoäly-yksikön johtaja Lasse Girsin mukaan kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että tekoälyn laaja käyttö voi kasvattaa kustannuksia nopeasti (MT 15.7.).
Suomen julkinen sektori on täynnä huonosti toimivia ja erittäin kalliiksi tulleita tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Esimerkiksi hyvinvointialueilla on edelleen käytössä lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä. On hyvä, että valtiovarainministeriö yrittää koordinoida tekoälyn käyttöönottoa. Girs kuitenkin muistuttaa, että pelkkä tekoälymalli ja datamassa ei vielä muuta mitään. Pitää olla sovelluksia ja osaamista. Niiden rakentaminen maksaa. Hitaasti liikkuvan julkishallinnon on vaikea pysyä perässä nopeasti muuttuvassa tekoälykehityksessä.
Pahimmillaan suuresta tekoälyhankkeesta tulee pohjaton rahareikä.
Pahimmillaan valtiovarainministeriön suuresta tekoälyhankkeesta tulee pohjaton rahareikä, joka rampauttaa palvelut. Paras esimerkki lienee Verohallinto, jossa automaatio on oikeasti tuonut säästöjä. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten riippuvaisia viranomaiset ovat amerikkalaisista teknologiayrityksistä. Sitä on hyvin vaikeaa vähentää, jos uusinta teknologiaa halutaan ottaa käyttöön.
Julkishallinnon digitalisaatio jättää monet kansalaiset palveluiden ulottumattomiin, vaikka varsinaista tekoälyä ei käytettäisikään. Vaikka tästäkin epäkohdasta puhutaan paljon, mitään muutosta ei ole näköpiirissä. Ilman digilaitteita elävät ihmiset joutuvat pärjäilemään yhä enemmän omillaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
