Ruuan hintakisa ottaa lisää kierroksia

S-ryhmä laski viime vuoden lopulla Xtra.tutemerkin tuotteiden hintoja keskimäärin viisi prosenttia. Kuva: Sami Heiskanen

Suuret kauppaketjut ovat aloittaneet uuden vuoden kovenevalla ruuan hintakilpailulla. S-ryhmän tiedotti viime vuoden lopulla laskevansa Xtra-tuotemerkin tuotteiden hintoja. Kaikkien Xtra-tuotteiden hintaa laskettiin keskimäärin viisi prosenttia. Lisäksi ryhmä alensi lähes 200 suositun merkkituotteen hintaa.

K-ryhmä kertoi pari päivää myöhemmin alentaneensa yhteensä yli 1 200 tuotteen hintaa. Hintojen lasku kohdistuu noin tuhanteen arjen merkkituotteeseen sekä noin 200 Pirkka-tuotteeseen. Merkkituotteiden hintojen alennukset ovat keskimäärin 4–6 prosenttia, mutta enimmillään 15–20 prosenttia. Pirkka-tuotteiden hintojen alennukset ovat keskimäärin 9–12 prosenttia. (MT 2.1.)

Keskon päivittäistavarakaupan toimiala­johtajan Ari Akselin mukaan kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta ovat edelleen vaisut, ja hinnan merkitys korostuu edelleen kuluttajien osto­käyttäytymisessä. S-ryhmän tutkimusten mukaan hinta on keskeisin ostoskäyttäytymistä ohjaava asia. Yli kolmannes valitsee elintarvikkeista aina halvimman vaihtoehdon.

Myös Lidlin osto-osaston johtajan Thomas Heinrichsin mukaan Lidl alentaa hintoja jatkuvasti, mutta sillä ei kampanjoida erikseen. (IS 2.1.)

Alennuskampanjoiden yhteydessä kauppa on sanonut maksavansa ne omista katteistaan, mutta päivittäistavarakaupan tulokset ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet. Akselin mukaan Kesko ja K-kauppiaat investoivat hintaohjelmaan tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa.

Hintojen alennusten kustannukset ovat perinteisesti valuneet ruokaketjussa alaspäin. Teollisuus on voinut siirtää kauppojen alennukset tuottajille. Heidän piikkiinsä alennukset ovat myös jääneet, koska tuottajien kilpailuasema elintarvikeketjussa on heikko.

Puhetta tuottajien aseman parantamiseksi elintarvikeketjussa on ollut pitkään ja paljon. Mitään konkreettista parannusta ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi sen paremmin poliittisessa päätöksenteossa kuin kilpailulain tulkinnassakaan. Valtiovallan tehtävä on huolehtia kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja ruokaturvasta.