Torjunta-aine-esitykseen on luvassa järkeviä muutoksia

Itävaltalainen europarlamentaarikko Sarah Wiener (vihr.) lupailee muutoksia komission maatalouden kemiallisia torjunta-aineita koskevaan esitykseen. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

EU:n komissio julkisti kesällä asetusesityksen, jonka tarkoituksena on puolittaa maataloudessa käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden käyttö EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Esityksessä Suomen vähennystavoitteeksi on asetettu noin 53 prosenttia, vaikka meillä käytetään torjunta-aineita erittäin vähän muihin EU-maihin verrattuna.

Sen lisäksi, että esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen, suuri ongelma esityksessä on siinä käytetty laskentakaava. Metsissä juurikäävän torjuntaan käytetty urea on laskettu esityksessä maatalouden torjunta-aineeksi. Urean osuus torjunta-aineiden kokonaismyynnistä on Suomessa noin kolme neljäsosaa. Urean laskeminen torjunta-aineeksi on lähtökohtaisesti virhe. Urea on typpilannoite.

Suomi on yrittänyt oikaista asiaa komission suuntaan, mutta heikolla menestyksellä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Marja Jallin mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää, että komissiossa ymmärrettäisiin maatalouden ja metsätalouden olevan kaksi eri asiaa (MT 24.8.).

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) mielestä komission esitys on kelvoton myös siksi, että vähennysperusteena on muun muassa vuoden 2011 jälkeen tapahtunut kasvinsuojeluaineiden myynnin muutos. Suomessa torjunta-aineita vähennettiin huomattavasti jo 1990-luvulla. Tätä ei Sarvamaan mukaan tietenkään ole otettu huomioon. (MT 14.10.)

Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) on Sarvamaan kanssa samaa mieltä. Kataisen mielestä komission esityksessä on taas käymässä niin, että niitä jäsenmaita, jotka ovat olleet edistyksellisiä ja hoitaneet asiansa muita edellä, rangaistaan. Hänen mielestään pitäisi ottaa huomioon, mitä jäsenmaissa on jo tehty.

Komission esitys on herättänyt vastustusta monessa muussakin jäsenmaassa. Sen on arvioitu johtavan EU:n ruokakriisiin, koska ruuantuotanto vähenisi. Useat jäsenmaat ovatkin päättäneet pyytää komissiolta täydentävää arviota torjunta-aineasetuksen vaikutuksista. On melko varmaa, ettei komission esitys toteudu nykymuodossaan.

Vaikka komissiolta puuttui ymmärrys ureasta ja sen käytöstä, näyttää ymmärrystä löytyvän hieman yllättäen Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan suunnasta.

Parlamentissa torjunta-aine-esitystä käsittelee ensisijaisesti ympäristövaliokunta. Valiokunnan pääneuvottelijan, itävaltalaisen Sarah Wienerin (vihr.) mielestä 50 prosentin vähennystavoite on välitavoite maatalouden muuttamiseksi ekologisemmaksi. Kuitenkin hän toteaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että komission esitys kohtelee Suomea väärin ja on epäoikeudenmukainen verrattuna muihin jäsenmaihin. (MT 18.11.)

Wienerin mukaan tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia ei voi sokeasti jättää esitykseen jonkin periaatteen vuoksi. Hän antaa haastattelussa ymmärtää, että metsätalouden osuuden voisi jättää kokonaan maatalouden torjunta-aineita koskevan esityksen ulkopuolelle. Hän myös toteaa, että Suomi on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä paljon.

Jos komissio on todella huolissaan torjunta-aineiden vaikutuksesta, pitäisi ensimmäiseksi estää ruuan tuonti EU:n alueelle maista, joissa ei tuotannossa noudateta EU:n määräyksiä. Monissa EU:n ulkopuolisissa maissa on sallittua käyttää EU:ssa kiellettyjä torjunta-aineita.

Komission olisi syytä tarkastella maa- ja metsätaloutta koskevia esityksiään myös siitä näkökulmasta, että Euroopassa on meneillään sekä ruoka- että energiakriisit. Kriisien keskellä on tärkeintä huolehtia siitä, että ruoka riittää. Jos Suomessa on huolissaan ruuan torjunta-ainejäämistä, pitää suosia kotimaista ruokaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan Suomessa tuotetaan EU:n puhtainta ruokaa.