Deflaation uhka

Euroopan keskuspankin (EKP) tärkein tehtävä on huolehtia hintavakaudesta. Käytännössä se tarkoittaa, että EKP pyrkii ohjauskorkoa ja rahan määrää säätelemällä pitämään euroalueen inflaation kahden prosentin tuntumassa.

Huolimatta historiallisen alhaisesta ohjauskorosta (0,25 prosenttia) ja suhteellisen löysästä rahapolitiikasta ei EKP ole onnistunut tavoitteessaan. Inflaatio oli maaliskuussa Eurostatin ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia.

Pitkään jatkunut alhainen inflaatio on herättänyt pelon siitä, että euroalue vajoaa deflaatioon. Deflaatiotilanteessa rahan arvo kasvaa ja hinnat laskevat.

Yksittäisen kansalaisen kannalta hintojen alentuminen ja rahan arvon nouseminen voivat vaikuttaa myönteisiltä asioilta. Näin asia ei kuitenkaan pidemmän päälle ole, koska ihmiset odottaisivat hintojen laskevan edelleen ja sen seurauksena kysyntä laskee. Negatiivisen kierteen katkaiseminen on vaikeaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde esitti viime viikolla, että EKP:n pitäisi keventää rahapolitiikkaansa inflaation vauhdittamiseksi.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghin mukaan EKP on tarvittaessa valmis kaikin toimivaltansa sallimin keinoin vauhdittamaan inflaatiota. Mahdollisina keinoina ovat ohjauskoron laskeminen, nykyistäkin löysempi rahapolitiikka sekä talletuskorkojen laskeminen negatiivisiksi.

Vaikka Suomella ei ole omaa rahapolitiikkaa, niin kansallisillakin päätöksillä on vaikutusta mahdollisen deflaation syntyyn.

Ostovoiman leikkaaminen verotusta kiristämällä tilanteessa, jossa palkat eivät nouse, johtaa deflaation kaltaiseen tilanteeseen. Tästä syystä ekonomistit varoittivat Suomen hallitusta verotuksen kiristämisestä.

Vaikka inflaatiosta on talouden kannalta paljon haittaa, on deflaatio sitäkin vaarallisempi. Velkaantuneille euromaille ja kotitalouksille deflaatio olisi tuhoisa.