Hallitus saa niittää sitä, mitä on kylvänyt
Velkaantuminen on saatava hallintaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, kirjoittaa kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. ”Leikkaukset eivät saa kohdistua siihen, mikä rakentaa kasvua ja tulevaisuutta.”
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen viimekeväisessä puoliväliriihessä. Kuvituskuva. Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia17.4.202606:00
Kevät on kasvun aikaa. Pelloilla se näkyy ensimmäisinä kylvöinä, siemeninä jotka laitetaan maahan luottaen siihen, että työ vielä kantaa.
Kevät on odotusta. Maataloudessa pelkkä odotus ei kuitenkaan riitä, tarvitaan tekoja, oikeita olosuhteita ja uskoa paremmasta huomisesta.
Ensi viikolla Petteri Orpon hallitus kokoontuu kehysriiheen linjaamaan viimeistä vuottaan. Kolme vuotta suomalaiset ovat odottaneet hallitukselta kasvua ja näkyä paremmasta.
Kasvukautta on odotettu, mutta satoa ei ole tullut. Jonkinlaista yritystä hallituksella on välillä ollut, mutta ei riittävää kääntämään suuntaa parempaan. Liian usein päätöksiä on viety eteenpäin muita kuuntelematta. Ja liian harvoin on pysähdytty arvioimaan, miten päätökset vaikuttavat tavallisten suomalaisten arkeen.
Suomi tarvitsee nyt tekoja. Suomalaiset tarvitsevat työtä. Suomalaiset tarvitsevat turvaa. Ja suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudenuskoa.
Työ syntyy esimerkiksi siitä, että uskalletaan käynnistää uudelleen rakentaminen, joka on ajautunut syvään ahdinkoon. Korjausavustukset taloyhtiöille, homekoulujen kunnostusohjelma ja väyläverkon korjaaminen eri puolilla Suomea toisivat nopeasti töitä eri puolille maata. Samalla kotitalousvähennyksen vahvistaminen olisi suora ja toimiva keino lisätä työllisyyttä.
Turva ei ole vain rautaa ja maanpuolustusta. Turva on arjen kestokykyä. Tässä maatalous on keskiössä. Suomalainen ruoka ei synny itsestään, vaan viljelijöiden työstä. Ja juuri nyt tuo työ on kovassa ahdingossa. Kustannukset ovat nousseet, kannattavuus on heikentynyt ja polttoaineiden sekä lannoitteiden hinta syö suoraan tilojen mahdollisuutta selvitä kriisin yli. Kun maatilat horjuvat, horjuu koko huoltovarmuus.
Maatilojen päällä olevan ahdingon helpottamisen keinoina voisi olla esimerkiksi määräaikainen vapauttaminen kiinteistöveroista, lannoitteiden kustannustuki ja energiaveron palautuksen korottaminen. Nämä olisivat nopeavaikutteisia toimia helpottamaan maatilojen kustannuskriisiä. Vetoan hallitukseen, että se tekee ensi viikon kehysriihessään ratkaisuja asiassa.
Tulevaisuudenusko rakentuu erityisesti nuorille. Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita työttömiä on noin 80 000. Hallituksen lupaama työllistämisseteli ulottuu vain muutamaan tuhanteen nuoreen. Mittakaava on yksinkertaisesti väärä. Jos kokonainen sukupolvi jää ilman mahdollisuutta työhön, laskua maksetaan vielä pitkään.
Kaiken taustalla on julkisen talouden kestävyys. Velkaantuminen on saatava hallintaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Leikkaukset eivät saa kohdistua siihen, mikä rakentaa kasvua ja tulevaisuutta. Kestävä talous syntyy ennen kaikkea siitä, että ihmisillä on töitä ja yrityksillä edellytykset kasvaa.
Suomi ei kaipaa ihmelääkkeitä, vaan johdonmukaisia päätöksiä ja kykyä kuunnella.
Keväällä kylvetään se, mitä syksyllä korjataan. Nyt ratkaistaan, millaisia siemeniä Suomessa kylvetään. Sitä niittää, mitä kylvää.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
