Vähät sairauspoissaolot kielivät työpaikan hyvästä tolasta maaseudulla – "Joudumme silti miettimään mistä väkeä saadaan lisää" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Vähät sairauspoissaolot kielivät työpaikan hyvästä tolasta maaseudulla – "Joudumme silti miettimään mistä väkeä saadaan lisää"

Työntekijöiden pakoa suitsitaan yhdessä yli Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen maakuntarajojen.
Johannes Tervo
Oppilaitosyhteistyö on yksi keino tavoitella seitsemän kunnan alueelle nuoria. Hiljattain valmistunut, armeijan käynyt Valtteri Varila (vas.) kasaa sahojen puunkäsittelylaitteistoa yhdessä Antti Viitasaaren kanssa Nordautomationin Alajärven yksikössä.

Heinäkuussa moni tuotantolaitos menee lomien ajaksi kiinni. Sahojen lomaviikoilla kiirettä riittää, kun laitoksille tuotantolinjoja valmistavassa firmassa kiirehditään tilauksia.

Laitteistojen pitää olla valmiina pyörimään, kun sahat jälleen käynnistyvät lomakauden päättyessä.

Alajärvellä toimivalla Nordautomationilla tilaukset ovat tuotantojohtaja Antti Puumalan mukaan positiivinen ongelma.

Yli puolensadan työntekijän voimin paiskitaan tarvittaessa pitkääkin päivää. Sairauspoissaolot ovat hänen mukaansa alle kolme prosenttia, mikä kertoo asioiden hyvästä tolasta.

”Joudumme silti miettimään, mistä väkeä tänne saadaan lisää. Eläkkeelle siirtyy suuria ikäpolvia, eivätkä aivan kisällit ole heti valmiita tekijöitä.”

Metallialan kaikkien osa- alueiden osaajille talo tarjoaa haasteellista työtä yksipuolisen liukuhihnatyön sijaan. Tekijä saa metallikappaleen ja piirustukset, joiden perusteella tehdään osia.

Pääosin Järviseudun kuntien alueelta tulevien työntekijöiden lisäksi tarvittavaa tekijävoimaa on metallitöissä Venäjältä ja Unkarista asti.

”Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, se on tosiasia. He ovat kehuneet Alajärven liikuntamahdollisuuksia ja perhekeskeisyyttä”, Puumala sanoo.

Puumala kertoo ottaneensa ulkomaalaisvahvistuksia aikoinaan töihin kokeilumielessä. Kokemukset ovat hyviä.

”Muut työntekijät näkivät pian, että he paiskivat töitä siinä missä muutkin. Lanka paloi hitsaajalla tauosta taukoon.”

Seitsemän kuntaa käynnisti viime marraskuussa Työ etsii tekijäänsä -hankkeen, joka etsii eväitä autioitumista ja osaavan työvoiman pakoa vastaan.

Alajärvi, Evijärvi, Kyyjärvi, Lappajärvi, Perho, Soini ja Vimpeli ovat hankkeen käynnistyttyä ehtineet järjestää muun muassa osittain yhteiset rekrymessut. Kainuun prikaatin VMTK -teemapäivillä esiteltiin helmikuussa noin 2 700 varusmiehelle alueen työ- ja kesätyöpaikat.

Kyseessä ei nimestä huoli­matta ole vain rekrytointia vaan aluemarkkinointia varten tehty hanke, jota hallinnoi Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Vastuullisena johtajana toimii toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa. Kaksivuotisen hankkeen projektipäällikkönä toimii Maria Yli-Sikkilä.

Tärkeintä on kehittää yhteismarkkinointia ja turvata työvoiman saanti maakuntakeskusten reuna-alueilla.

Yritysten työvoiman saannin ja koko alueen väestökehityksen kannalta on tärkeää kehittää alueen toimijoiden yhteistyötä, imagoa ja näkyvyyttä.

”Usein rakennus- ja metallialasta saa vanhahtavan käsityksen. Meillä on moderneja yrityksiä, jotka sijaitsevat lähellä luontoa”, Yli-Sikkilä sanoo.

Alueen vahvuuksia ja palveluja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti, ja samalla edistetään työntekijöiden saamista yrityksiin. Rakennusteollisuus, metalliala ja puuala kohtaavat jo nyt ongelmia työvoiman saannissa.

”Yksittäisten kuntien kehittämistoimet eivät riittäisi saavuttamaan vetovoimaisuutta, vaan aluetta on markkinoitava nimenomaan yhdessä.”

Seitsemän kunnan Työ etsii tekijäänsä -hankkeen budjetti on 131 180 euroa.

Päärahoitus, 80 prosenttia, tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Yksityinen rahoitusosuus on 20 prosenttia kustannuksista.

Rahoitus kanavoidaan neljän Leader-toimintaryhmän rahoituskehyksestä.

Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta sanoo entisestäänkin tiukentuneen taloustilanteen edellyttävän kunnilta tarkkaa arviointia siitä, mihin hankkeisiin rahaa sijoittaa.

Hän perää yhteistyökuvioilta ensi sijassa tuoreita ideoita, jotta imua kuntiin syntyy.

”Tilanne ei todellakaan ole helppo. Suurin pullonkaula on keksiä muista poikkeavaa kilpailuetua. Tarvitaan innostuneita yrittäjiä ja kuntalaisia. Usein ideat liittyvät matkailuun.”

Kuntatalouden asiantuntijapalveluja tarjoava hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä tuntee yhteistyökuviot, mutta sanoo niiden olevan myös suurennuslasin alla.

”Aina ei olla varmoja siitä, saadaanko yhteisellä panostuksella se, mihin kunta pääsisi yksin. Ymmärtääkseni esimerkiksi Alajärven ja Vimpelin yhteistyötä Järviseudulla ollaan vähintäänkin tarkastelemassa uudelleen.”

Laesterän mukaan yhteistyön hyötyjä on vaikea mitata.

”On oikeastaan mahdotonta sanoa, mikä johtuu yhteistyöstä ja mikä olisi tapahtunut ilman yhteistyötä.”

Romukoppaan hän ei yhteistä toimintaa heittäisi.

”Yhteistyötä varmaankin tarvittaisiin, aivan kunnan palveluidenkin tasolla. Osassa kuntia alkaa olla kyseenalaista jopa perusopetuksen hoitaminen yksin. Myös isossa osassa hallinnon ja tekniikan tukipalveluita voitaisiin toimia yhteistyössä.”

Hänen mukaansa ongelmana elinkeinopolitiikassa on usein tilanne, missä yhteistoiminta-alueelle on hakeutumassa yritys.

”Tässä tilanteessa jokainen pelaa omaa etuaan. Elinkeinopolitiikka ja kaavoitus ovat aika ydintä kunnan itsenäisyydessä.”

Laesterä näkee yhteistoiminnalle esteeksi usein me itte -asenteen.

”Joitakin palveluita pidetään synonyyminä itsenäiselle ja elinvoimaiselle kunnalle – vaikka se onkin jossain paikassa haihattelua – ja näissä yhteistyö on tuskaista.”

Seitsemän kunnan yhteisponnistuksessa Laesterä näkee tuoreutta.

”Maakuntaraja taitaa olla uutta. Tässä vaiheessa kaikkien pitäisi olla oikeasti avoimia yhteistyölle. Jo siitäkin syystä, että kuntaraja ei estä työntekijöitä hakeutumasta toiseen kuntaan asumaan, kuin missä yhteisesti alueelle löydetty työpaikka sijaitsee.”

Lue myös:

Muutto maakunnista kaupunkeihin voi tyrehtyä toistaiseksi

Lue lisää

"Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja"

"Moni on äimistellyt, miten tämä on mahdollista" – Sari Essayahin mielestä Suomi lähti kriisin varjolla mukaan esityksiin, jotka muuttavat EU:n perusluonnetta

"Tiekartan toimet eivät tällä toteudu", asiantuntijan mukaan siirtymä ilmastoviisaaseen tuotantoon vaatii EU-rahan lisäksi kansallista tukea

Pääministerin tiedotustilaisuus EU:n jättimäisestä tukipaketista