Politiikka

"Etätyö on vienyt pohjan pakkokeskittämiseltä", sanoo MTK:ta ja Vihtiä johtava Viljanen, joka lyttää asuntorakentamisen tiivistämistavoitteet kehyskunnissa

Viljanen muistuttaa, että kuntavaalit ohjaavat myös kaavoitusta. "Jos kaupungistumisen megatrendi olisi niin ylivoimainen, eihän sitä tarvitsisi vahvistaa maaseudun rajoituksilla?"
Jarkko Sirkiä
Maalle mahtuu ja moni haluaakin pois ytimistä ja solmukohdista, sanoo Eerikki Viljanen. Hän kylvi viime viikolla Vihdissä apilaa ja ohraa.

Muuttovirta Helsingistä ja Espoosta kehyskuntiin aiheuttaa päänvaivaa myös naapurikuntien päättäjille. Paine päästä kehyskuntien omakotitaloihin on kasvanut korona-aikana, eivätkä kaavoitus ja luvitus meinaa pysyä kyydissä.

Esimerkiksi Helsingin seudun 14:ää kuntaa sitoo niin sanottu MAL-sopimus, jolla ne ovat sopineet seudullisesta maankäytöstä, asuntostrategiasta ja liikennejärjestelmästä.

Paperi on vahva mutta ei sovi enää tähän aikaan, sanoo Vihdin kunnanvaltuuston ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.

"Sopimuksessa ohjataan asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista kaavoituksella siten, että vuonna 2030 vähintään 85 prosenttia väestöstä olisi sijoittunut niin sanotuille kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Linjaus on aivan liian tiukka."

Numerot eivät ole velvoittavia, mutta niihin vetoamalla asumista ohjataan Viljasen mukaan keskuksiin ja tehdään asuminen muualla mahdottomaksi.

"Sopimus pyrkii keskittämään Uudenmaan voimakasta väestönkasvua tietyille alueille ja vielä kuntien sisällä tiettyihin pisteisiin. Mutta kaikki eivät halua solmukohtiin ja ydinkeskustoihin, vaan luonnonläheisemmille alueille."

Asumisen valinnanvapauden pitäisi hänestä päteä muuallekin kuin 1,8 miljoonan asukkaan Uudellemaalle.

"Asia kulminoituu esimerkiksi niin, että jotkut uusmaalaiset ja helsinkiläiset valittavat, kuinka joutuvat maksamaan muun maan viuluja. He ovat saaneet itse valita asuinpaikkansa ja haluavat myös lähipalvelut. Sama oikeus pitäisi olla muuallakin."

"Pakkokeskittäminen" ja MAL ovat vain yksi tapa järjestää asumista, ja esimerkiksi täysi valinnanvapaus olisi toinen, Viljanen huomauttaa.

"Korona-aika ja etätyö ovat kääntäneet talous- ja ympäristöperusteet päälaelleen. Pakkokeskittämisen pohja on rapistunut", Viljanen sanoo.

"Uskon, että ilmiö on pysyvä: työmatkat ovat iso kustannustekijä, ja ihmiset arvostavat säästyvää aikaa. Kuntavaaleissa pitääkin puhua siitä, onko ihmisten vielä mahdollista valita asuinpaikkansa. Tosi iso kysymys on, rajoitetaanko rakentamista esimerkiksi viiden kilometrin etäisyydellä palveluverkosta."

Asuntoluottolaitos Hypo totesi viime viikolla päinvastoin: korona ei sammuttanut kasvukeskusten vetovoimaa, vaan kasvukolmio Helsinki–Turku–Tampereen kärkien "kukoistus" palaa, ja maaseudun mökkimarkkinakin murenee.

"Jos kaupungistumisen megatrendi olisi niin ylivoimainen, eihän sitä tarvitsisi vahvistaa maaseudun rajoituksilla?" Viljanen kommentoi.

"Kaupungistuminen voi jatkua, mutta sen volyymi pienenee, varsinkin jos pakottavista elementeistä päästään eroon ja ihmiset saavat asettua minne haluavat."

Kesäkuun vaaleissa valitaan edustajat kuntiin mutta myös kuntarajojen yli, sillä tulevien valtuutettujen joukosta valitaan edustajat myös kuntien välisiin elimiin, kuten juuri MAL- ja maakuntaryhmiin ja erilaisiin kuntayhtymiin.

MTK-taustallaan Viljanen muistuttaa, että kaavoituksen tuoksinassa suhde omaisuuden suojaan on aika ajoin ollut uhattuna.

"MTK on vastustanut yksityisten maiden pakkolunastuksia ja suojelusosialisointia kaavamerkinnöillä. Käsittämättömät käyttöoikeuden rajoitukset koskevat yhtä lailla kuntien metsien käyttöä kuin maakuntakaavan tekemistä. Kaavan teossa on rajoitettu yksityisen omaisuuden suojaa, mutta korvauksia on voinut hakea vasta, kun kaava on jo voimassa. Pelkona on, että tämä Uudenmaan tauti leviää muuallekin maahan."

Viljanen sai purkaa murheitaan myös pääministeri Sanna Marinille (sd.), joka vieraili 30 000 asukkaan Vihdissä viime viikonloppuna.

"Korostin, että Uudellamaalla on reilusti yli miljoona ei-helsinkiläistä. Ihmisiä, jotka eivät asu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, on täällä lähes miljoona. Muu Uusimaa on kuitenkin jäänyt käsittämättömän vähälle, kun valtion rahat menevät Uudellamaalla lähinnä vain suurimpiin valtakunnallisiin hankkeisiin. Marin suhtautui vihtiläisten viestiin erittäin ymmärtäväisesti."

Lue lisää

Lumilingosta tuunattu ihmelaite imuroi järven mutapohjan puhtaaksi – moottori lautalle ja kola veden alle

"Keskusta suunnittelee ryöstöretkeä kaupunkeihin" – SDP:n Heinäluoma tyrmistyi Saarikon ehdotuksesta korvata kaupunkiseutujen sopimusjärjestelmä kansallisella ilmasto-ohjelmalla

Suomalaisen ruuan tulevaisuus vaarassa

"Vaikea ymmärtää laaturuuan halpuutta – käsittämätöntä, että kotimaista myydään samaan hintaan kuin maailman bulkkia"