Kolumni

Hyväkin hakkuu voi osua väärään paikkaan

Harmillisen usein hakkuissa optimoidaan lähinnä puuntuotannon näkökulma.

Maastonmuotoja myöten suunnitellut pienaukot ja sopivasti ajatellut yläharvennukset. Kohteena oli tasaikäistä, varttunutta männikköä.

Hakkuiksi erittäin hyvin suunniteltu, ja osin toteutettukin. Ongelma oli, että kohde oli huono.

Kohde oli maailmanmittakaavassakin ainutlaatuinen hiekkadyyninen Ärjän saari Oulujärvessä, Kajaanin kaupungin alueella.

Paikallisten ihmisten aktiivisuuden, luonnonsuojelujärjestöjen työn ja UPMn vuoropuheluhalukkuuden ansiosta hakkuut keskeytettiin ja useamman kuukauden neuvottelujen jälkeen saari ostettiin valtion luonnonsuojelualueeksi.

Tämä uskomattoman kaunis ja monelle kajaanilaiselle rakas saari on nyt todella aktiivisessa retkeily- ja virkistyskäytössä. Suosittelen kovasti käymään.

Mutta ne hakkuut. Ärjän saareen suunniteltujen hakkuiden tyylin toivoisi yleistyvän laajemminkin. Ei toki arvokkaisiin kohteisiin, vaan ihan tavallisiin talousmetsiin. Sellaisten hakkuiden, joissa maaston muodot, maisema ja luonto huomioidaan entistä paremmin.

 

Toinen esimerkki hyvistä hakkuista tulee mieleen eräästä muutaman hehtaarin yläharvennetusta havupuukuviosta. Kun kävin siellä hakkuiden jälkeen talvella, lumi oli peittänyt koneiden urat, metsä näytti edelleen metsältä ja kävi jopa mielessä, oliko hakkuita tehty lainkaan.

Oli tehty. Kesällä urat näkyivät, mutta jälki oli edelleen hyvännäköistä.

Toki hakkuujäljen ulkonäkö ei ole ainoa olennainen tekijä. Metsän kasvun varmistaminen, puutavaran tuottaminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat myös tärkeitä.

 

Kuuden vuoden jälkeen samalla kuviolla käydessä oli havaittavissa, kuinka sekä männyn- että kuusentaimia, toki myös koivua, oli lähtenyt hyvin kasvuun ja vieläpä verrattain tasaisesti.

Myös hakkuujäljen ulkonäköön kannattaa kiinnittää huomiota tavanomaisilla talousmetsäkuvioillakin etenkin, jos niiden lähellä on asutusta tai paljon virkistyskäyttöä.

Joskus vaaran rinteelle sopivasti rajattu ja suunniteltu hakkuu avaa maisemaa hienosti. Ja parhaimmassa tapauksessa se ei vastapäiseltä vaaralta katsottuna pistä lainkaan silmään.

 

Hyviä hakkuita ovat myös talousmetsän kasvun varmistamiseksi tehdyt ensiharvennukset. Vaikka soisin jatkuvan kasvatuksen yleistyvän valtavirtamentelmäksi, ei nuorta tasaikäistä talousmetsää toki kannata jättää hoitamatta.

Hakkuissa jätettävät säästöpuuryhmät, riistatiheiköt, hakkuiden yhteydessä tehtävät tekopökkelöt lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Suojakaistat jokien ja järvien varrella parantavat vesien tilaa.

Harmillisen usein hakkuujälkiä katsoessa niissä on optimoitu vain puuntuotannon näkökulma ja luontoarvojen minimi. Parinkymmenen hehtaarin aukkoja maisemasta ja luontoarvoista piittaamatta tehdään edelleen.

 Esimerkkejä hyvistä hakkuista kuitenkin löytyy ja mahdollisuuksia niiden tekemiseen on paljon. Mutta onko tahtoa?

Kirjoittaja on vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja

Harmillisen usein hakkuussa on optimoitu vain puuntuotannon näkökulma.

Lue lisää

"Minusta syrjäseutu on positiivinen käsite" – kainuulainen vihreä vaikuttaja Silja Keränen kumoaa tietokirjassaan ennakkoluuloja maaseudusta ja pienistä kaupungeista

Vihreiden Iiris Suomela odottaa maatalouden päästöasioihin tarvittavan lisätoimia – metsäasioissa kasvatustavat esille hakkuumäärien lisäksi

Metsäalan suurtapahtuma Proforest käynnistyy Kalajoella huomenna perjantaina – paikalle saapuu 130 näytteilleasettajaa

MT koetaan johtavaksi metsämediaksi – asema jatkanut vankistumistaan