Kommentti

Uutistausta Yhdysvaltain mellakoista: Kuinka vallanvaihdosta tuli demokratian esikuvamaassa poliittinen jännitysnäytelmä

"Presidentti Trumpin kannattajien tunkeutuminen Yhdysvaltain kongressiin on seuraus siitä, että väärää tietoa ja jopa valheita levitettiin tarpeeksi kauan aikaa. Kun valhetta toistetaan, se muuttuu hyväksytyksi totuudeksi."

Eilen toteutui ikävällä tavalla epäilyni, että Yhdysvaltain vallanvaihto ei sittenkään suju maan perustuslain ja historian mukaisesti.

Kun kommentoin marraskuussa Yhdysvaltain vaalien silloin vielä hieman avointa tulosta tuoreeltaan, muistutin, että hyvää vaaleissa oli äänestysaktiivisuuden selvä nousu. Kansa halusi ottaa kantaa presidentinvaaleissa.

Kommenttiini jäi puutteelliseksi sen osalta, voiko istuva presidentti estää vallanvaihdoksen kieltäytymällä hyväksymästä tulosta.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan vaalien istuvan presidentin on taivuttava perustuslakiin. Vaalitulos käydään läpi kongressin ja senaatin yhteismenettelyssä. Jos vaalitarkkailijat ja oikeuslaitos eivät löydä vaalien järjestämisessä ja äänestyksessä tapahtuneen vilppiä tai puutteita, tulos vahvistetaan osavaltio osavaltiolta loppiaisena pidettävässä kokouksessa.

Kuten varapresidentti Mike Pence ennen keskiviikon kokouksen alkua totesi: hän on virkaan astuessaan antanut valan kansalle ja Jumalalle kunnioittaa perustuslakia. Se sisältää myös kauden lopussa uuden vaalien tuloksen julistamisen sen mukaisena, jonka äänestäjien äänet kaikista osavaltioista osoittavat.

En marraskuussa tohtinut täysin kirjoittaa julki epäilyäni siitä, että Donald Trump ei silti kunnioittaisi antamaansa valaa. Epäilin siis jo silloin, koettaako hän jollain sekasortoisella tavalla pitkittää vallanvaihdosta.

Vaikka Yhdysvaltain historiassa on ennenkin nähty mielenosoituksia presidentinvaihdoksen yhteydessä, viimeksi neljä vuotta sitten, ne eivät ole kertaakaan historiassa saaneet aikaan samanlaista mellakkaa kuin eilen.

Niin minä kuin moni muukin halusi silti varmasti uskoa, että presidentinvaihdos toteutuu rauhanomaisesti.

Nyt parin viime vuoden katumellakat ja mielenilmaukset siirtyivät demokratian ytimeen. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen tunkeuduttiin väkivalloin sisään ja keskeytettiin vaalien tulosta käsittelevä kokous. Tätä kirjoitettaessa yhteenotossa kansanedustuslaitosta puolustaneen virkavallan ja mielenosoittajien kesken ainakin neljä ihmistä on saanut surmansa.

Kukaan tuskin osasi odottaa sitä maalta, joka on aina puolustanut ensimmäisenä demokratiaa ja puhtaiden vaalien tulosten kunnioittamista. Tästä kertoivat maailman johtajien epäuskoiset kommentit. Presidentti Sauli Niinistö kutsui loppiaisen tapahtumia Yhdysvaltain kongressissa demokratian painajaiseksi. Sellainen todella on nähty.

Loppiaisen tapahtumat ovat yhä kesken, sillä kongressin edustajainhuoneen kokous pääsi jatkumaan vasta paikallista aikaa illalla.

Tapahtumia tullaan selvittämään varmasti pitkään. Amerikkalaisia on hämmästyttänyt, kuinka helposti mellakoijat pääsivät sisään kongressiin. Rikostutkinnat tulevat viemään aikansa.

Poliittinen eheytyminen tulee olemaan vielä suurempi ja vaikeampi tie. Helppohan se ei Trumpin jättämän kansan vastakkainasettelun jälkeen olisi ollut muutenkaan.

Joitain viitteitä on jo siitä, että hankaluuksiin oli varauduttu.

Puolustusministeriö pyysi kansalliskaartia tukemaan poliisia mellakan purkamisessa. Tähän ryhdyttiin ilmeisimmin sen jälkeen, kun oli kuultu republikaanien varapresidentti Penceä ja edustajainhuoneen demokraatteja edustavaa puhemiestä Nancy Pelosia. Puolustuksen ylipäällikköä eli istuvaa presidenttiä ei kuultu, vaikka Trumpia kannattava Fox News -media koettikin ensin esittää uutiset muodossa, että Trump lähetti armeijan apuvoimia hoitamaan mellakan.

Jos tämä varmistuu, Pence ja Pelosi ohittivat siis tässä kohdassa presidentin käskyketjun.

Varsinaisesti perustuslain lisäpykälän mukaan varapresidentti voi ottaa presidentin tehtävät, mikäli presidentti on estynyt hoitamaan virkaansa. Pykälää on käytetty Yhdysvaltain historiassa aiemmin vain presidentin leikkauksen tai vakavan sairastumisen vuoksi.

Loppiaisillan ja torstain vastaisen yön mittaan lisääntyivät vaatimukset niin poliitikoilta kuin elinkeinoelämältä siitä, että Trump tulisi syrjäyttää heti vastuullisena mellakan kiihottamiseen.

Normaalisti hänen virkakautensa päättyisi seuraajan eli Joe Bidenin virkaanastujaisseremoniaan 20. tammikuuta.

Vielä ennen keskiviikon kongressin istuntoa näytti siltä, että republikaanipuolue oli vaarassa hajota kahtia. 13 senaattoria sekä suuri osa kongressiedustajista aiikoi kiistää ainakin puolen tusinan osavaltion vaalitulokset. Niistä ehdotettiin tehtäväksi erillisselvitystä, mikä olisi tiennyt uuden presidentin virkaanastujaisten myöhästymistä.

Senaattoreiden vaatimukset laimenivat kuitenkin keskiviikon tapahtumien vuoksi. Silti puoli tusinaa senaattoria ja vähän alle puolet republikaaneista yritti kiistää kahden osavaltion äänestystuloksen. Enempää vastaväitteitä ei käsitelty.

Vaalituloksen hyväksyminen venyi Yhdysvaltain kongressissa torstaiaamun puolelle. Itse tulosta vastalauseet eivät perustuslain mukaan siis muuttaneet. Ne kirjattiin eriävinä mielipiteinä edustajainhuoneen kokouspöytäkirjaan.

Kiinnostavaa tulee silti olemaan, ketkä laittomaan kongressinvaltaukseen osallistuivat ja paljonko heitä lopulta oli.

Republikaanijohtajien oli ainakin tuoreeltaan vaikea myöntää, että valtaajien joukossa olisi myös puolueen kannattajia.

Valtaajista käytettiin anarkistin nimeä ja tapahtumasta puhuttiin jopa vallankaappausyrityksenä ja kansallisena terrorismina. Näin huomio kiinnitettiin äärioikeiston anarkistijoukkoihin, jotka ovat olleet osallisina parin viime vuoden lisääntyneeseen katumellakointiin suurissa kaupungeissa.

Ilmiötä on ehkä helpompi vyöryttää suuntaan, jossa syy on Trumpin ja sen, ettei tämä ole selvin sanoin tuominnut äärioikeiston toimia mellakoissa. Nytkin hän kutsui mellakoijia isänmaallisiksi patriooteiksi.

Yhdysvaltain loppiaisen tapahtumissa nähdään, mihin henkilökulttia vaaliva populismi voi johtaa jopa demokratian kehdoksi kutsutussa maassa. Normaalisti vastaavasta epätotuuksiin nojaavasta vallanpidosta on totuttu kritisoimaan diktaattoreja ja autoritaaristen maiden johtajia.

Tapahtumat tulee siis ottaa vakavasti kaikkialla, missä kansan sisälle on syntynyt vakavaa vastakkainasettelua ja missä populismin keinoin lietsotaan ristiriitoja perättömillä väitteillä. Asiasta on syytä keskustella myös meillä Suomessa.

Tämä myös painottaa faktoihin perustuvan, vapaan, vastuullisen ja kriittisen tiedonvälityksen merkitystä. Perättömät, valheelliset väitteet tulee nostaa heti esiin. Se pätee paitsi lehdistöön myös sosiaalisen median alustoihin.

Yhdysvalloissa sosiaalisen median Twitter ja Facebook ottivat loppiaisiltana käyttöön järeimmät keinot. Presidentti Trumpin tilit on nyt toistaiseksi suljettu.

Yksi ilmiö, johon Suomessakin kannattaa kiinnittää huomiota, onkin, miten viestintä tapauksessa eteni.

Turvaan kuljetetut senaattorit ja kongressiedustajat koettivat hillitä mielenosoittajia vetoamalla heihin Twitterissä. Moniko niistä kansalaisista, jotka olivat paikalle kokoontuneet, mahtaa aktiivisesti tviitata? Sosiaalista mediaa oli kylläkin tapahtumien organisointiin käytetty. Siitä on jo löydetty Trumpin kannattajien ja äärioikeiston viesteistä todisteita.

Valitettavasti voin hyvin kuvitella, että sama tapahtuisi myös meillä. Twitterin pienen lammikon keskustelut eivät edusta kovinkaan kattavasti kansakunnan syvien rivien näkemyksiä. Sen sijaan kärjistetyt, jopa valheelliset väitteet lähtevät sen jälkeen kiertämään jakamalla muissa sosiaalisen median palveluissa. Näin valheillekin saadaan suoranaista kaikupohjaa.

Trump jatkoi keskiviikkonakin toisten syyttämistä valehtelijoiksi ja varkaiksi, jotka veivät hänelle kuuluneen voiton. Hän lisäsi petturien joukkoon jopa oman varapresidenttinsä, koska tämä kertoi toimivansa perustuslain, ei Trumpin omien sääntöjen mukaan.

Yhdysvaltain kuluneet neljä vuotta osoittavat, että demokratian pelisäännöt voidaan tehokkaasti sotkea. Trumpin kannattajien väkivaltainen tunkeutuminen vaaleilla valittuun edustuslaitokseen on seuraus siitä, että väärää tietoa ja jopa valheita levitettiin tarpeeksi kauan aikaa. Kun valhetta toistetaan, se muuttuu hyväksytyksi totuudeksi. Mielenosoittajat väittivät vaativansa Yhdysvaltoja, demokratiaa ja oikeutta takaisin, koska heidän ehdokkaaltaan oli ”varastettu vaalivoitto”.

Onko demokratia siis enää kaikille samansisältöinen oikeus? Sitä sopii nyt tosissaan miettiä, Yhydsvalloissa mutta myös meillä Suomessa.

Uutistausta on päivitetty kello 10:43: Yhdysvaltain edustajainhuone ja senaatti siunasivat vaalien tuloksen. Joe Bidenista tulee presidentti ja Kamla Harrisista varapresidentti 20. tammikuuta.

Uutisen muutamia sanamuotoja on yksinkertaistettu kello 11:10. Lisätty kohta, että Trump kiitteli mellakoijia isänmaaallisiksi patriooteiksi.

Kommentti marraskuussa heti Yhdysvaltain vaalien jälkeen: Malttia tarvitaan Atlantin kummallakin puolen – "Hillitään kukin oma hevosemme"

MT seuraa Yhdysvaltain kongressin tapahtumia torstaina:

Senaatti tyrmäsi odotetusti vastalauseen Pennsylvanian valitsijaäänistä –  useampi republikaanisenaattori muutti mieltään eikä aio vastustaa valitsijaääniä

Washington Post ja useat poliitikot vaativat Trumpin syrjäyttämistä – CNN: Trumpin hallinnon ministerit käyneet alustavia keskusteluja

Mika Aaltola: "Sitä en olisi uskonut, että kongressin sisälle päästetään ketään"

Keskiviikkoiltana presidentti Niinistö totesi Yhdysvaltojen tilanteesta: Uskomaton demokratian painajainen

Lue lisää

Historiallinen poikkeusmenettely USA:n vallanvaihdossa – Joe ja Jill Biden eivät saaneetkaan perinteistä kutsua Valkoiseen taloon

Eero Heinäluoma kolumnissaan: Donald Trumpin asettamaa yksinvaltaisuuden esimerkkiä on varottava

Presidentin vaihtuessa

Suomi irti trumpismista