LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Vieraskolumnit

Mikä olisi ekologista ruokaa?

Kun puhutaan ekologisesta ruuasta, tarkoitetaan yleensä sellaista ruokaa, jonka tuotanto aiheuttaa vähäisimmän haitan luonnolle. Nykyisin ensisijaisena kriteerinä on hiilijalanjälki, mutta aivan yhtä tärkeätä on ottaa huomioon muut elintarvikkeen tuotannon ja kuljetuksen vaikutukset.

Hiukan yliampuva esimerkki valaisee asiaa. Järvikala on ekologista. Mutta jos kalan hankkimiseen tarvitaan maasturi, traileri, vene, kymmenen vapaa ja tuhat kilometriä tien päällä, kalansyönti on jo rasite ympäristölle!

Kun arvioi ruokansa ekologisuutta, ei pidä verrata perunoita pihviin, vaan vertailu on tehtävä samankaltaisten ruoka-aineiden välillä, verrattava perunoita bataattiin ja riisiä ohraan.

Ravinnon monipuolisuus on arvo sinänsä. Ei ole erityisen ekologista, jos tiettyjen ruoka-aineiden välttely tai ruokavalio vie terveyden ja johtaa lääkkeiden käyttöön.

Jos vegaani tarvitsee ravintolisiä turvatakseen terveytensä, niidenkin ekologinen jalanjälki pitää ottaa huomioon.

Hiilijalanjälki on sikäli oikeudenmukainen, että kaikessa kulutuksessa pitää pyrkiä vähentämään hiilidioksidikuormaa. Muiden ympäristötekijöiden osalta tilanne on monimutkaisempi.

Veden kulutusta kannattaa pitää rasitteena vain silloin, kun kasteluun tai kasvatukseen kuluu vettä alueilla, joilla vedestä on niukkuutta tai jos vesi pilaantuu käytössä. Siellä, missä vedestä ei ole pulaa ja se kiertää luonnostaan, vesijalanjälkeä on turha mitata.

Suomalaisella kauralla ei ole vesirasitetta, sillä sen viljely ei millään tavoin vähennä käytettävissä olevaa vesivarantoa.

Silloin kun vedenkäyttö kuivattaa koko joen (esimerkiksi Yhdysvaltojen Colorado-joki) tai paikalliset asukkaat joutuvat säätelemään veden käyttöä, viljely vientiin ei ole ekologista.

Israelin appelsiinien tai Chilen avokadojen kasteluun käytetään muutoinkin niukkoja vesivaroja.

Myöskään yksittäisiä kasvilajeja ei voi yksiselitteisesti pitää hyvinä tai huonoina. Jos avokado on tuotettu pienellä perheviljelmällä puutarhamaisissa oloissa ja ilman kastelua, se on ekologinen valinta reilun kaupan tuotteena.

Öljypalmukaan ei ole yksioikoisesti pahis. Itse asiassa se on pinta-alayksikköä kohti laskettuna tehokkain ruokaöljyn tuottaja, joka mennen tullen hakkaa auringonkukat, rypsit ja rapsit, vieläpä oliivipuunkin.

Ekologisesti kestämätöntä palmuöljyn tuotanto on silloin, kun palmuplantaasien tieltä raivataan sademetsää.

Sama koskee lihantuotantoa. Suomesta suuri osa naudanlihasta tulee maitotalouden sivutuotteena.

Karjan ravintona käytetään sellaisia kasveja ja kasvinosia, jotka eivät kelpaa ihmisravinnoksi. Viljastakin suuri osa sellaista, joka ei laatunsa puolesta kävisi ruuanlaittoon. Laidunnus pitää yllä monimuotoisuutta, avointa tilaa, josta hyötyvät lukuisat kasvit ja eläimet.

Ekologisinta ruuan tuotanto on perheviljelmillä, joilla kasvatetaan samanaikaisesti useita kasvi- ja eläinlajeja. Juuresten naatit, oljet ja muut ihmisravinnon tuottamisen sivutuotteet voidaan käyttää eläintaloudessa ja eläinten lanta taas kasvien ravintona.

Ihmistyön käyttö on ekologista, mutta mitä enemmän tuotannossa tarvitaan koneita ja rakennuksia, sitä epäekologisempaa se on. Ihmistyön säästäminen, suuriin tuloihin ja korkeaan elintasoon pyrkiminen kasvattavat väistämättä hiilijalanjälkeä.

Vielä 1950-luvulla pienet perheviljelmät olivat varsin ekologisia: perhe sai suuren osan käyttämästään ravinnosta ja muista tarvikkeista omalta tilalta ja loput hankittiin vaihtamalla tilan tuotteita käsityöläisten tai teollisuuden tuotteisiin. Ruokaa tuotiin ulkomailta omaan käyttöön perin vähän.

Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.

Jos vegaani tarvitsee ravintolisiä, niidenkin ekologinen jalanjälki pitää ottaa huomioon.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastopuhe voi tuskastuttaa viljelijöitä, mutta mittauksista kertyy rohkaisevia yllätyksiä: Ylivieskalaisella tilalla maidon hiilijalanjälki osoittautui huomattavan alhaiseksi, vaikkei siihen edes pyritty

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna

Testaa: Jäätkö nälkäiseksi toisella puolella Suomea – osaatko ruokasanat myös murteilla?