Mikkelistä maailmalle ponnistanut Elina Kaija viihtyy nyt Itävallassa
”Gerhard Mayrilla henkilökunnasta pidetään todella hyvää huolta. Tunnen itseni lähes etuoikeutetuksi."
Raviurheilu elämäntapana on kuljettanut Elina Kaijan hevosenhoitajaksi Itävaltaan. Kuva: Elina Kaijan albumiKun raviurheilulle on kerran antanut pikkusormensa, huomaa palavaansa lajin pariin yhä uudestaan. Mikkelistä kotoisin oleva Elina Kaija on tästä oivallinen esimerkki.
Elinan ensimmäinen kosketus raviurheiluun oli jo peruskouluiässä Kari Viisterän talli 90-luvun alkupuolella. Sen jälkeen työnantajina olivat Matti Konsti, Juhani Tapani ja Harri Tuominen. Lahden seudulla vietettyjen vuosien jälkeen Elina suuntasi Ranskaan ja vuoden verran vierähtikin Jacky Bethouardin palveluksessa.
"Palattuani Ranskasta menin töihin Teemu Okkolinille. Tovin kuluttua alkoi kuitenkin tuntua, että on aika tehdä jotakin muuta kuin hevosalan töitä”, toteaa Elina.
Muun alan työt tarkoittivat muun muassa turvallisuusalan töitä, joissa vierähtikin useampi vuosi. Raviurheilua Elina ei kuitenkaan jättänyt täydellisesti, ja Elinalla oli useammassa välissä harrastehevonen. Traaginen tapahtuma vuonna 2015 vei Elinan takaisin täysipäiväseksi hevosalan ammattilaiseksi.
"Olin mukana kimppahevosessa, joka oli Ristimäen Jarkon luona, ja auttelin omien töiden ohella tallitöissä. Jarkon Taru-vaimo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen, ja siinä yhteydessä autoin Jarkkoa puolen vuoden verran tallinpidossa."
Ristimäellä vietetyn ajan jälkeen Elina aloitti L.V.M. Stable Oy:n yksityisvalmentajana.
"Imun Siro pärjäsi oikein mukavasti minun valmennuksessani. Täysipäiväinen hevosten parissa työskentely alkoi kuitenkin tuntua raskaalle”, toteaa Elina.
Niinpä nelisen vuotta sitten Elina työllistyi jälleen turvallisuusalan sekä myös koulunkäyntiavustajan töillä. Töiden ohessa Elina harrasti muutaman hevosen kanssa, ja saipa hän Imun Sironkin vielä valmennukseensa. Mutta sen raviura oli päätöspisteessä, ja se siirtyikin ratsuksi.
Elinan hevosenhoitajaura sai uuden vaihteen päälle vuoden 2020 syksyllä.
" Aholan Teijo houkutteli minua jo viime syksynä Gerhard Mayrille töihin Itävaltaan. Mutta menin kuitenkin ensimmäiseksi Itävallassa Annu Kolppasen ja hänen puolisonsa Peter Schwarzlmüllerin tallille muutamaksi kuukaudeksi”.
Maaliskuun alussa Elina vaihtoi Gerhard Mayrin palvelukseen. Ja työpaikka on todella mieluinen.
"Työntekijöistä pidetään todella hyvää huolta Mayrin luona. Palkka, työajat sekä työsuhde-edut ovat todella hyvät”, kehuu Elina.
Mayrin tallissa hevosenhoitajan työ on organisoitu hieman eri tavalla kuin on totuttu. Elinan ja hänen hoitajakollegoidensa pääasiallisina työtehtävinä ovat valjastaminen, hevosten ajaminen sekä hoito. Karsinoiden siivous ja muut tallityöt hoitaa niitä varten palkattu henkilökunta.
"Eihän reilu nelikymppinen hevosenhoitaja jaksaisi tehdä fyysisesti raskasta työtä jollei olosuhteet olisi kunnossa”, naurahtaa Elina.
Itävallassa raveja ei ajeta seitsemänä päivänä viikossa. Ravimatkoja hoitajille tuleekin viikossa yhdestä kahteen. Jos ravipäiviä olisi enemmän, asettaisivat pitkät välimatkat omat haasteensa.
"70 kilometriä Salzburgista sijaitsevalta Mayrin valmennustilalta on esimerkiksi kuuden tunnin matka Wieniin kilpailemaan. Joten ravireissuilla saa istua kuorma-autossa."
Elinan työnantaja Gerhard Mayr on ollut Itävallan johtavia ravivalmentajia ja ohjastajia usean vuosikymmenen ajan. Yli 3 000 voittoa urallaan ohjastanut Mayr on ollut tuttu näky sekä ohjastajien EM- että MM-kilpaluissa vuosien saatossa. Yli 80 hevosen valmennustallia pitävä Mayr johtaa sekä ajaja- että valmennustilastoja Itävallassa kauden lähestyessä puolta väliä.
"En olisi etukäteen uskonut kuinka hyväsukuisia hevosia täällä on. Isinä on ihan viimeaikojen muotioreja kuten vaikkapa Muscle Hill sekä Trixton. Mayrin valmennuskeskuksessa on todella hyvät valmennuspuitteet. Hevosten hyvinvointiin kiinnitetään myös paljon huomiota. Esimerkiksi jalkojen kylmäys tapahtuu vuoristovedestä tehdyssä kylmävesialtaassa."
Vaikka Elina on tehnyt pitkän uran hevosenhoitajana, saavuttaa hän yhden uuden rajapyykin nyt sunnuntaina.
"Minulla on urani aikana ensimmäistä kertaa hoitohevonen Derbyssä mukana. Itseasiassa tallistamme on kaksi derbyfinalistia. Minun passini Power Unon rattaille hyppää Jos Verbeeck, valmentajan huolehtiessa toisen ohjastuksesta”, toteaa Elina odottavaisissa tunnelmissa sunnuntain derbyfinaalia.
Derbyvoittaja palkitaan Itävallan mittapuun mukaan hienolla 25 000 euron ykköspalkinnolla.
Elina on kotiutunut hyvin Itävaltaan. Toki kotiutumista helpottaa usean suomalaisen työskentely Teijo Aholan johdolla Mayrin tallilla.
"Suomea käytän paljon työkavereiden kanssa. Saksan kielihän on virallinen kieli täällä, englannin kielellä tulee kuitenkin hyvin ymmärretyksi."
Itävallan ravitarjonnan ollessa ajoittain suppea, suuntaa suurtallia pitävä Gerhard Mayr mielellään naapurimaihin kilpailemaan.
"Saksassa kilpaillaan jonkin verran sekä Ranskassa. Tämän lisäksi pääsen tutustumaan toivottavasti muutaman viikon kuluttua hieman eksoottisempaan ravimaahan Unkariin passihevoseni osallistuessa Budapestissä vähän isompaan lähtöön."
Elinan mainitsema Unkariin matkaava hevonen on Ruotsissa syntynyt Angle of Attack. Ruotsissa yli kolmen miljoonan kruunun voittosumman ansainnut ruuna on nyt yhdeksänvuotiaana löytänyt hyvän vireen Itävallasta.
"Mayrilta on uupunut hyvä ykkössarjan menijä. Angle of Attack on voittanut meiltä käsin neljästä startistaan kaksi. Budapestissä on tarjolla yli 10 000 euron ykkönen. Päästään ajamaan kuitenkin ihan hyvän suuruisista palkinnoista ykkössarjalaisilla”, toteaa Elina.
Pitemmän aikavälin suunnitelmia Elina ei halua tehdä. Itävalta tuntuu kuitenkin parhaalle vaihtoehdolle tehdä hevosalan töitä. Vaikka välillä hän pohtiikin uusien ravimaiden kokemista.
"Minua kiehtoisi kuitenkin tutustua Alessandro Gocciadoron valmennustalliin. Sen verran hyvin minulla on asiat täällä, ettei taida tulla lähdettyä täältä pois”, toteaa Elina hymyillen.
Heinäkuussa Elina aikoo kuitenkin poistua Itävallasta osallistuakseen vanhan kotiratansa kauden päätapahtumaan.
"Mikkelistä kotoisin olevana on St Michel -viikonloppu merkattu aina kalenteriini. Se on perinne, josta olen pyrkinyt vuosien ajan pitämään kiinni."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

