Hevosen hyvinvointi omistajalle tärkein – ja yhdessä seuraamisen ilo peittoaa kilpailumenestyksen

Marschall Match oli Tapparan raviliigan hevonen. Sekä Tapparan että Ilveksen liigan omistajilla oli intoa jatkaa hevosen omistamista. Heitä on mukana uudessa Teivon ravikeskuksen suurkimpassa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Suomessa riittää työtä tuoda esiin hevosen omistamisen iloa. Näin todettiin Teivossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa tiistaina. Vaikka tarve saada uusia hevosenomistajia on kirjattu Suomen Hippoksen strategiaan ja siitä paljon puhutaan, tilaisuudessa todettiin, että vähän konkreettista kampanjointia on tehty.

"Jotenkin pitäisi purkaa myyttiä, mikä Suomessa liittyy hevosen omistamiseen. Muualla maailmalla yleinen vastaanotto on ihan erilainen, kun kerrot, että omistat hevosen", toteaa pitkän linjan hevosenomistaja Martti Simonen.

Menestynein hänen kuudesta hevosestaan on Staro Miami.

"Vaikka jännitys kilpailutilanteissa on toki yksi tekijä lajissa, niin hevonen on itsessään niin hieno eläin. Tärkeintä minulle on hevosen hyvinvointi. Silloin se myös antaa parhaansa itsestään kilpailuissa."

Hevosen hyvinvointi on myös kimpanvetäjä Kirsi Mattilan mukaan se, mistä kimppalaiset ovat kiinnostuneita. Kilpaileminen ei ole monellekaan se tärkein juttu.

Kimpanvetäjältä toivotaan kuvia ja videoita hevosen arjesta. "Mulla on kimppalaisia Helsingistä Ouluun. Kaikki eivät näe hevosta usein, jos koskaan. Hyvä hoitaja on silloin kullan arvoinen, että hän lähettää kuvia vaiikka, kuinka se hevonen repi taas loimen", Mattila naurahti.

Hevosenhoitaja Piia Riihihuhta, joka työskentelee Markku Niemisen tallilla, totesi viestinnän omistajien kanssa olevan nykyisin keskeinen osa hoitajan työtä. Jos sitä ei tehdä päivittäin, niin viikoittain kuitenkin, hän sanoi.

"Arki tallilla sisältää monenlaisia pieniä asioita. Niistä pitää pystyä juttelemaan omistajien kanssa."

Riihihuhta kuvasi hyvää hevosenomistajaa sellaiseksi, joka seuraa hevosensa elämää aktiivisesti muttei takerru kuitenkaan käytännön asioihin.

"On tärkeää, että omistaja arvostaa sitä tiimin tekemistä. Menee hyvin tai vähän huonommin, on hienoa, että ollaan siinä rinnalla."

Haasteitakin kimppohin kuuluu. Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, ja tulee tarve luopua jäsenyydestä.

Mattilan mukaan haastavimpia ovat luonnollisesti myyntihetket. SIksi on tärkeä olla valmiiksi sovittu, mitä mahdollisia ratkaisuja tehdään hevosen myynnin suhteen ennen, kuin se tulee eteen.

Suomen menestyneimpiin valmentajiin 1980-luvulla kuului lohjalainen Antti Savolainen. Hänen tallinsa ykköstähti Keystone Patriot kilpaili myös ulkomailla menestyksellä, johon on harva suomalainen hevonen yltänyt.

"Eläinten hyvinvointi on vielä merkittävämpi asia, kuin mitä se oli silloin 30–40 vuotta sitten. Kyllä silloinkin kaikki tiesivät, että jos aikoo menestyä tässä lajissa, hevoset on hoidettava hyvin", Savolainen totesi Teivossa painokkaasti.

Esimerkkinä hän nosti esiin viimeaikaisen keskustelun ajovitsan käytöstä. Sitä on käyty varsinkin naapurimaassa Ruotsissa.

"Hevoset eivät tee suorituksia piiskan avulla. Ne pitää pitää ensiksikin terveinä ja sitten treenata hyvin."

Savolainen kantaa huolta raviurheilun suosion hiipumista seurattavana huippu-urheiluna. "Mikään urheilulaji ei ole suosittu, jos siinä ei saavuteta kansainvälistä menestystä. Meilläkin on kritisoitu esimerkiksi St Micheliä. Kysytään, mitä varten jaetaan rahaa ulkomaille. Mutta sieltä ulkomailta on myös mahdollisuus saada rahaa."

Teivossa todettiin useammalla suulla, että kokemus on aivan sama, omistaa hevosesta vain osan tai sen kokonaan.

"Omistaa joku neljä hevosta tai tuhannesosan yhdestä, häntä käsitellään samalla tavalla. Hänen pitää myös saada tuntea itsensä tärkeäksi käydessään tallilla", paalutti valmentaja Antti Veteläinen tallinsa toimintaa. Hän ja puoliso Kaisa Mikkola pitävät yhtä Teivon ratatalleista.

Suurin osa tallin hevosista onkin kimppojen omistamia. Niitä on pyritty rakentamaan aktiivisesti. Tallisa on myös valmennuksessa 2-vuotias Stonecapes Violet, jolla on peräti 800 omistajaa. Kimppa perustettiin kahden raviliigan päätyttyä viime talven aikana.

Veteläinen näkee hevosenomistajuuden aliarvostuksen Suomessa johtuvan osaksi myös raviurheilun siirtymisestä tv-lajiksi. "Kun seuraa itsekin totolähetystä, siellä skipataan Suomen voittajaesittelyt ja lähdetään seuraamaan Ruotsin lähtöjä", hän harmitteli.

Veteläinen jopa väitti, että moni on siirtänyt hevosia Ruotsiin myös siksi, että siellä hevonen saa enemmän ruutuaikaa ja sitä kautta omistajat huomiota.

Yleisön saadessa vapaan sanan ei kovin monia uusia ehdotuksia kuultu, kuinka hevosen omistamista voitaisiin edistää. Sen sijaan myönteisiä omakohtaisia kokemuksia yhteisomistuksen iloista esitettiin runsaasti.

Jari Vähänen, joka tunnetaan paitsi pitkäaikaisena hevosten omistajana myös hevospelien kanssa ammatikseen toimivana yrittäjänä, summasi asian:

"Vaikka hevonen ei ole pärjännyt, voi reissu silti olla mitä parhain, kun yhdessä tehdään ja koetaan se. Tätä kantaa se fiilis, ei raha."

Teivossa järjestetty keskustelutilaisuus olisikin soveltunut pitkäksi mainosvideoksi hevosen omistamisen myönteisistä vaikutuksista. Tilaisuuden tallenne julkaistaan myöhemmin ravikeskuksen sivulla.