Ensin oli puuro, sitten hyllymetreittäin kaikkea mahdollista – tämä elintarvike maistuu suomalaisille kolme kertaa paremmin kuin 20 vuotta sitten
Suurin mullistus kauran kulutuksessa on näkynyt viime vuosina juomahyllyssä.
Kauran terveellisyys on yksi keskeisimmistä syistä sen suosioon. Kuva: Kari SalonenSuomalaiset syövät nykyään kauraa eri muodoissa kolme kertaa enemmän kuin vielä 2000-luvun alussa, kertoo Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki.
”Kaura on Pohjolassa erinomainen paikallinen raaka-aine, joka taipuu vaikka mihin. Se on osittain trendituote, mutta sanoisin, että paljon enemmänkin.”
Parikymmentä vuotta sitten suomalaiset kuluttivat kauraa noin kolme kiloa henkeä kohti vuodessa erityisesti hiutaleiden muodossa.
Toki kaurapuuro maistuu suomalaisille edelleen, mutta muuten kaura on elintarvikkeena luonut nahkansa tällä vuosituhannella.
Nykypäivän suomalaiset pureskelevat, mutustavat ja hörppivät kauraa eri muodoissa noin yhdeksän kiloa vuodessa kaikissa kuviteltavissa olevissa muodoissa leivästä kaurajuomaan.
Fazer on kymmenen viime vuoden aikana investoinut 200 miljoonaa euroa kaurapohjaiseen tekemiseen Suomessa ja Ruotsissa, Arrajoki kertoo. Kauran menestykseen on useita syitä.
”Suurin ruokatrendi vuodesta toiseen on maku, ja kaura iskee ensinnäkin siihen trendiin, sillä sen maku on lempeä ja prosessointiominaisuudet hyvät.”
Toinen syy kauran suosioon on sen terveellisyydessä, ja yksi tämän hetken suurimmista kuluttamiseen liittyvistä trendeistä liittyykin juuri terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen.
Euroopan unioni julkaisi jo reilut 10 vuotta sitten kauralle neljä virallista terveysväittämää liittyen esimerkiksi kauran kolesterolia alentaviin ja verensokeria tasaaviin ominaisuuksiin.
Kaura iskee myös toiseen trendiin, eli vastuullisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Erityisesti, jos pohditaan kasvipohjaisten juomien hiilijalanjälkeä, kaura päihittää soijan, mantelin ja kookoksen kevyesti.
Arrajoki huomauttaa, että ehkä kaikkein suurin kauraan liittyvä kulutuksen muutos liittyy juuri kaurajuomiin ja kaurapohjaisiin hapatettuihin tuotteisiin.
”Onhan kauraa käytetty myös juomissa pitkään, mutta etenkin viiden viime vuoden aikana kaurajuomien hyllymetrit ovat kasvaneet melkoisesti.”
Kaurasta ei tarvitse heittää akanaakaan pois, Arrajoki kertoo. Kotimainen kosmetiikkateollisuus hyödyntää kauraöljyä, ja Fazer käynnistää parhaillaan ksylitolin valmistusta kaurankuorista. Kauraksylitolia käytetään yrityksen omissa tuotteissa ja myydään makeis-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa.
Jos kauran suosio on jostain pois, niin vehnän kulutuksesta. Arrajoki kertoo, että ruistuotteiden kysyntä on pysynyt kaurabuumin aikanakin ennallaan, mutta vaaleissa leivissä kulutus on siirtynyt vehnäleivästä kauraleivän suuntaan. Ruokainnovaatioilla on tässä osansa.
”Kauraleivonnassa on menty vuosikymmenessä valtavasti eteenpäin, ja siihen on kehitetty vaikka mitä uusia tekniikoita”, Arrajoki kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
