Suomalaiset tykkäävät edelleen leipoa, mutta mutkia osataan myös oikoa – tämä näkyy myös jauhohyllyllä

Erilaisten jauhosekoitusten ja kaurapohjaisten jauhojen menekki on lisääntynyt leivonnassa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Leipominen on mukavaa puuhaa, mutta suomalainen kotileipuri iskee sormensa nykyään erilaisiin taikinoihin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Tällä vuosituhannella erilaisten jauhosekoitusten, kuten sämpyläjauhojen ja kaurapohjaisten jauhojen, menekki on lisääntynyt, kertoo Helsingin Myllyn kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola.

”Kuluttajat haluavat valmiimpia ratkaisuja, mutta toisaalta on kuitenkin kiva tehdä itse.”

Ruisjauhojen menekki on Tuomolan mukaan viime vuosikymmeninä pienentynyt, sillä ruisleipää ostetaan nykyään enemmän valmiina kaupasta. Myös vehnä- ja hiivaleipäjauhojen menekki on ollut laskussa.

Tuomola arvelee tähän syyksi vehnään liittyvää keskustelua, jossa vehnä leimattiin niin kutsuttujen höttöhiilihydraattien lähteeksi. Vehnänjyvästä voidaan valmistaa hyvinkin erilaisia tuotteita erilaisilla kuitupitoisuuksilla.

”Viime vuosina vehnä viljana ei ole ollut niin trendikästä ja se on mielletty epäterveellisemmäksi, vaikka kokojyvävehnä on ravitsemuksellisesti ihan hyvää”, Tuomola pohtii.

Jauhojen suosiossa näkyvät myös erilaiset allergiat ja yliherkkyydet. Tuomola kertoo, että etenkin gluteenittomien kaurajauhojen kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa. Gluteenittomia tuotteita käyttävät nykyään muutkin kuin keliakiaa sairastavat.

”Gluteenittomien tuotteiden laatu on parantunut ja ne muistuttavat koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan yhä enemmän niin sanottuja tavallisia tuotteita”, Tuomola kertoo.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan erilaisia maailman makuja kotikeittiöissään, ja tämä näkyy myös jauhohyllyllä. Tuomola kertoo, että esimerkiksi maissi- ja mantelijauhon käyttö on selvästi lisääntynyt. Maissijauhosta valmistetaan esimerkiksi tortilloja, ja se sopii myös suurustamiseen. Mantelijauhosta voi puolestaan valmistaa esimerkiksi mantelimassaa tai macaron-leivoksia.

Aina kotileipurin ei tarvitse edes tarttua jauhopussiin. Suosiotaan ovat Tuomolan mukaan vuosi vuodelta nostaneet myös paistovalmiit pakasteet ja myymäläleipomoiden tuotteet.

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia näkyi leivontabuumina sekä meillä että maailmalla. Ensimmäisen koronavuoden trendaavimpiin ruoka-aiheisiin Google-hakuihin kuului Suomessa sana ”hapanjuurileipä” ja Yhdysvalloissa vastaava englanninkielinen sana ”sourdough bread” (MTV 14.12.2020). Trendaavalla hakusanalla tarkoitetaan sanaa, jota haetaan paljon verrattuna edeltävään ajanjaksoon, eli tässä tapauksessa vuoteen 2019.

Vuonna 2021 Suomen suurin päivittäistavarakauppaketju, S-ryhmä, kertoi leivontabuumin vakiintuneen. S-ryhmän resepteistä haettiin ensimmäisinä koronavuosina eniten mustikkapiirakan ohjetta (S-ryhmä 18.11.2021).

Hapanjuurileivonta ja pizzan valmistaminen kotona kiinnostavat harrastajaleipureita edelleen, mutta muuten korona-ajan leivontabuumi on Tuomolan mukaan tasaantunut. Hän arvelee, että energian hinnan kallistuminen on osaltaan vaikuttanut siihen, paljonko kotona leivotaan.