Tanskan ruokabisnes tarjoaa opittavaa Suomelle

Oscar Davidsen omistaa viidennessä polvessa Ida Davidsen -ravintolan, joka kantaa tanskalaisen voileivän eli smörrebrödin keksijän nimeä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Maataloustuotteita viedään Tanskasta valtion avustusten ja tehokkaan markkinoinnin turvin. Possua, nautaa ja maitojalosteita ovat markkinoimassa muun muassa ruokasuurlähettiläät eri puolilla maailmaa.

Suomen ruokakulttuuri ei ole lähtenyt lentoon, kuten Tanskan ja Ruotsin. Norja on onnistunut viemään jopa uusia perunoita, joiden maku ei huippukokki Hans Välimäen mukaan vedä vertoja Suomessa kasvatetuille perunoille.

”Emme ymmärrä vahvuuksiamme, emmekä osaa markkinoida niitä”, Välimäki arvioi.

Tanska sai vuosikymmen sitten vetoapua Pohjoismaiden huippukokkien ruokajulistuksesta, jota myös Välimäki oli allekirjoittamassa.

Suomi voisi 
päästä seuraavaan 
buumin mukaan, 
jos se pukisi 
tarjontansa tarinoiksi.

Kotoisia kahviloita on Kööpenhaminan lähes joka korttelissa. Tarjolla on kaikkea mahdollista perinteisistä voileivistä, smørrebrødeistä, maailman makuihin.

Ajattelu on iloista ja luovaa: entinen lihatukun alue tarjoaa ankean asvaltin ja karujen tukkutalojen keskellä ostereita ja sikaa kärsästä saparoon.

Entisen paperivaraston alue taas on muutaman vuoden konttitori, jossa on tarjolla kaikenlaista katuruokaa nakkisämpylöistä eli pølseistä gourmeeseen. Maksuvälineenä käyvät lehmäkolikot, joita käyttämällä tulee tukeneeksi punaista, alkuperäistä maitokarjaa.

Tanskan ruokahuuma alkoi viitisentoista vuotta sitten, kun Tanskassa keksittiin paikallisia raaka-aineita ja valmistustapoja kunnioittava Uusi pohjoismainen keittiö.