Salon kouluissa syödään lähiruokaa – monitoimikeittiö Kimarassa valmistuu päivittäin noin 2 500 annosta
Viime viikko oli Salossa lähiruokaviikko, jolloin esimerkiksi kouluissa tarjoiltiin lähialueilla tuotettua ruokaa.
Monitoimikeittiö Kimarassa valmistuu ruokaa paitsi kouluille, myös päiväkodeille ja Salon alueen vanhuksille. Kuva: Carolina HusuLähiruokaviikolla Salon Armfeltin koulun ruokalistalta löytyi muun muassa voimapapulasagnea, spelttihelmipuuroa ja siikalohikastiketta. Lähiruuan hyödyntäminen on helppoa, sillä Salon ympäristössä on runsaasti ruuantuotantoa.
Armfeltin koulun yhteydessä olevassa monitoimikeittiö Kimarassa valmistetaan päivittäin noin 2 500 annosta ruokaa, kertoi Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden päällikkö Anu Sorvari-Happonen. Keittiöstä lähtee tuotteita paitsi koululaisille, myös Salon alueen päiväkoteihin ja vanhuksille.
Torstaina 26.8. vietettiin Itämeripäivää, joten Kimarassa valmistetaan viikon kalaruuaksi siikalohikastiketta. Oppilaille menevät ruuat on jo laitettu paikoilleen linjastoihin, mutta muualle kuljetettavia annoksia pakataan vielä.
Nina Nordström ja Saara Rauhala kokosivat ruokaa lautasille. Ne punnittiin ennen kuljetuslaatikkoon siirtämistä.
”Asiakas voi tilata itselleen sopivan kokoisen annoksen”, Sorvari-Happonen selitti. Annoskooksi voi valita pienen, keskikokoisen tai suuren.
Vanhuksille lähtee kalan ja perunoiden lisäksi myös jälkiruoka. Torstaina tarjolla on omena-kaurapaistos.
Satokauden lähiruokaviikolla mahdollisimman moni raaka-aine tulee läheltä.
Tiistain 24.8. spelttihelmipuuroon aineksia tuotiin Birkkalan tilalta, maanantain voimapapulasagneen Karviaisten tilalta. Torstain siikalohikastikkeen kalat saapuivat kalaliike Aspilta.
”Varsinais-Suomessa maa on savista eikä perunanviljelijöitä ole montaa”, Sorvari-Happonen harmitteli. Lähiruokaviikolla tarjolle saatiin kuitenkin somerolaisen Mikko Pentin kesäperunoita.
Torstaina kalakastikkeen kyljessä oli tarjolla paikallisen leipomon sämpylöitä ja lähitilan omenoita. Omenat ja sämpylät löytävät tiensä linjastolle etenkin niinä päivinä, kun ruokana ei ole oppilaiden suosikkeja.
”Oppilaat syövät edes jotain, vaikka päivän varsinainen menu ei niin maistuisikaan”, Sorvari-Happonen selitti.
Sorvari-Happosen mukaan noin 99 prosenttia raaka-aineista on kotimaisia. Lähiruokaa ei ole aivan yhtä paljoa, mutta sitä pyritään tarjoamaan runsaasti myös lähiruokaviikon ulkopuolella. Ruuissa huomioidaan myös raaka-aineiden sesonki.
”Ruokalistassa noudatetaan kuuden viikon kiertoa, mutta tuoresalaatit vaihtuvat vuodenajan mukaan”, Sorvari-Happonen kertoi.
Mistä ajatus lähiruokaviikolle lähti?
Salon kaupungin ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut valittiin mukaan vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on edistää kestävää ruokajärjestelmää ja vähentää ammattikeittiöiden päästöjä.
Salon ravitsemuspalvelut käyttää elintarvikehankinnoissaan Motivan laatimia vastuullisuuskriteerejä. Lähiruoka sekä ruuan ja tuotannon ekologisuus ovat keittiössä tärkeitä.
Lähiruokaviikon järjestämisessä ainoa huolenaihe vaikutti olevan saatavuus: Kimarassa valmistetaan viikoittain tuhansia ruoka-annoksia, joihin kaikkiin pitäisi riittää lähellä tuotettuja raaka-aineita.
”Kimmon Vihannes toimittaa keittiöön esimerkiksi hevi-tuotteita ja maitoa”, Sorvari-Happonen kertoi. Jotkin tuotteet tilataan keittiöön suoraan tuottajalta.
Huolellisen suunnittelun ja tuottajien kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta lähiruokaviikko onnistui hyvin. Ruoka maistui oppilaille, vaikka joukossa oli uusiakin reseptejä. Voimapapulasagnen reseptiä hiottiin moneen kertaan.
”Suosituin ruoka taitaa silti edelleen olla lihapullat”, Sorvari-Happonen nauroi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
