Ruokaturva ei ole itsestään selvää Suomessakaan
Suomi on tuotantopanosten suhteen kuin saari. Moni varmasti tuumii Ukrainan kriisiä seuratessaan, mitä poliittinen epävakaus voisi käytännössä aiheuttaa kotimaiselle huoltovarmuudelle. Ruokaturva on nykymaailmassa niin monitahoinen palapeli, että se panee mietteliäiksi myös aiheesta tietokirjan tehneet asiantuntijat.”Emme elä ruuantuotannon ja -kulutuksen suhteen Suomessa missään tyhjiössä, vaan olemme monen eri tekijän kautta yhteydessä maailmalla tapahtuviin muutoksiin”, toteaa Kaisa Karttunen .
Karttunen on kirjoittanut Sanna-Liisa Taivalmaan ja Laura Kihlströmin kanssa laajan tietokirjan Nälkä ja yltäkylläisyys, joka ilmestyi toissa viikolla.
Virallisen määritelmän mukaan ruokaturva toteutuu, kun kaikilla on joka päivä mahdollisuus saada tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Moni suomalainen pitää sitä itsestäänselvyytenä, mutta kolmikon mukaan olisi tervettä pysähtyä miettimään asiaa.
”Kun olemme hyvinvointivaltio, suurimmalla osalla ihmisiä ei ole ollut koskaan puutetta ruuasta. Voimme valikoida ja syödä mieltymysten mukaan. Meiltä on unohtumassa se, että näin ei välttämättä tulevaisuudessa aina automaattisesti ole”, sanoo Karttunen.
Ruuantuotannon monitahoisuus tulee esille, kun ajatellaan vettä, maata ja energiaa sekä niiden muuttumista yhä niukemmiksi, Taivalmaa jatkaa.
Hän kertoo havahtuneensa siihen, kuinka haavoittuva Suomikin on useiden tuotantopanosten suhteen, koska maamme on melkein saari. ”Jos emme jossain tilanteessa saa Euroopasta, Venäjältä tai muista naapureista raaka-aineita, ajaudumme ongelmiin muutamassa kuukaudessa.”
Hinnan nousu vuosina 2007 ja 2008 toi ruuan keskustelunaiheeksi kaikkialla maailmassa. Kimmokkeena kirjan teolle oli se, että kiinnostus asiaan lopahti Suomessa lähes yhtä nopeasti kuin se oli noussutkin.
Viime vuosina ruuan hinnannousu on tasaantunut parin suhteellisen hyvän satovuoden ansiosta. Samalla on unohtunut, että kyseessä on edelleen akuutti ongelma, Karttunen harmittelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

