Euroopan helteet näkyvät suomalaistenkin ruokalaskussa

Ranska ja Espanja kamppailevat ennätyksellisten helleaaltojen ja laajojen maastopalojen kanssa. Bordeaux'n lähistöllä on palanut kymmeniä tuhansia hehtaareja, ja Espanjassa vielä laajempia alueita. Sääennusteet lupaavat kuumuuden ja kuivuuden jatkuvan.

Äärimmäiset sääolot vaikuttavat myös maatalouteen ja ruoantuotantoon. Pitkittynyt kuumuus ja kuivuus pienentävät satoja, heikentävät tuotteiden laatua ja lisäävät tuotantokustannuksia.

Monilla Välimeren alueilla puutarhatuotanto perustuu kasteluun, mutta pitkittyvä kuivuus lisää veden tarvetta, eikä kastelukaan aina riitä estämään satotappioita. Laajat vaikutukset näkyvät vähitellen myös elintarvikkeiden hinnoissa.

Voiko tämä näkyä myös suomalaisen ruokakaupan hinnoissa? Lyhyt vastaus on, että todennäköisesti kyllä – mutta vaikutusten suuruutta on vielä liian aikaista arvioida luotettavasti.

Vaikutukset kohdistuvat elintarvikkeisiin eri tavoin. Ensimmäisenä ne näkyvät tuoreissa vihanneksissa ja hedelmissä, joita ei voida varastoida pitkään. Jos Etelä-Euroopan sadot jäävät odotettua pienemmiksi, vaikutukset voivat näkyä hinnoissa jo saman satokauden aikana.

Toinen herkkä tuoteryhmä on oliiviöljy. Vaikka oliivipuu kestää kuivuutta hyvin, pitkittynyt kuumuus voi pienentää satoa ja heikentää öljyn laatua. Oliiviöljymarkkinat ovat herkkiä sääoloille, koska tuotanto on keskittynyt Etelä-Eurooppaan.

Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali tuottavat yhdessä valtaosan maailman oliiviöljystä, joten pienetkin satomenetykset voivat näkyä nopeasti maailmanmarkkinahinnoissa.

Viljamarkkinoilla tilanne on toistaiseksi rauhallisempi. Vehnä on monilla alueilla jo korjattu tai korjuukypsä, joten nykyiset helteet eivät enää merkittävästi vaikuta sen satoon.

Sen sijaan maissi on edelleen herkässä kehitysvaiheessa, ja kuivuuden jatkuessa myös auringonkukan ja soijan sadot voivat kärsiä.

Jos kuivuus jatkuu pitkälle syksyyn, vaikutukset eivät välttämättä rajoitu tämän vuoden satoon. Se voi viivästyttää syysvehnän ja -ohran kylvöjä tai pienentää syysviljojen kylvöalaa.

Kevätviljoilla menetystä voidaan paikata vain osittain, sillä niiden satotaso jää yleensä syysviljoja alhaisemmaksi. Tämä voi heikentää myös vuoden 2027 satonäkymiä ja lisätä epävarmuutta ensi vuoden viljamarkkinoilla.

Kotieläintuotannossa vaikutukset näkyvät viiveellä. Helle voi alentaa maitotuotosta, heikentää laitumia ja pienentää rehusatoa.

Jos rehujen hinta nousee, vaikutukset voivat myöhemmin heijastua maidon, lihan ja kananmunien tuotantokustannuksiin ja edelleen kuluttajahintoihin.

Kuinka paljon ruoan hinnat voivat nousta?

Tähän kysymykseen ei vielä ole luotettavaa vastausta. Vaikutukset riippuvat ennen kaikkea kuumuus- ja kuivuusjakson kestosta sekä satotappioiden laajuudesta.

Jos hellejakso jää lyhyeksi, vaikutus ruoan hintatasoon Euroopassa jää kokonaisuudessaan melko pieneksi, joidenkin arvioiden mukaan alle prosenttiin. Yksittäisissä tuoteryhmissä, kuten tuoreissa vihanneksissa, hedelmissä ja oliiviöljyssä, hinnannousu voi kuitenkin olla selvästi suurempaa.

Suomeen vaikutukset välittyvät yleensä muutaman kuukauden viiveellä. Hintamuutokset välittyvät meille paitsi tuonnin myös EU:n yhteismarkkinoiden kautta. Ensimmäisinä ne näkyisivät todennäköisesti tuontihedelmissä ja -vihanneksissa.

Kotimaisen viljan hintaan tämän kesän helteillä ei sen sijaan välttämättä ole suurta vaikutusta, ellei koko Euroopan viljasato jää selvästi odotettua pienemmäksi.