Aarre: Metsävadelmaa voi käyttää ruuaksi ja rohdoksi turvallisin mielin – kokeile juomiin ja kasvonaamioihin
Metsävadelma on luonnonrohtojen aatelia. Se sisältää muun muassa B-vitamiineja, C-, A-, E- ja K-vitamiinia sekä kivennäisaineita, rautaa ja jodia.
Vadelma ilmestyy hakkuuaukeille. Se marjoo samoihin aikoihin mustikan kanssa. Kuva: Kari SalonenSuomalainen metsävadelma (Rubus idaeus) on maultaan herkullinen kesämetsän aarre ja samalla myös monipuolinen luonnonrohto, jonka käyttö on turvallista.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan ulkomaiset pakastevadelmat täytyy sen sijaan kuumentaa kauttaaltaan vähintään 5 minuutin ajan 90 asteessa tai keittää 2 minuutin ajan. Myös kotimaisia metsävadelmia poimiessa ja käyttäessä puhtauden vaaliminen suojaa marjoja ja takaa parhaan säilyvyyden.
Metsävadelmaa esiintyy eteläiseen Lappiin asti. Suomessa vadelmaa on käytetty monipuolisesti pula-ajoista lähtien. Sota-aikana kansanhuoltoministeriö kehotti suomalaisia keräämään ja kuivaamaan nuoria vadelmanlehtiä teen korvikkeeksi. Marjastajat loihtivat omia lehtisekoituksia ja tee sai lisämakua muun muassa metsämansikan ja mustikan lehdistä.
Kuivattuja vadelmanlehtiä myytiin horsmanlehtien kanssa pahvirasioihin pakattuina. Edelleen vadelmanlehti kuuluu kauppayrtteihimme. Vadelman lehdissä on vatsaa hoitavia sekä viruksia ja haitallisia bakteereja torjuvia parkkiaineita. Parkkiaineet supistavat limakalvoja ja hillitsevät limaista yskää.
Vadelman marjoissa on koko joukko B-vitamiineja, C-, A-, E- ja K-vitamiinia sekä kivennäisaineista magnesiumia, mangaania, kalsiumia ja rautaa sekä jodia. Metsävadelman kivennäisainepitoisuus on luonnonmarjojen rikkaimpia.
Lue Aarteen juttupaketista, miten vadelmaa ja sen lehtiä kannattaa käyttää. Ota myös talteen ohjeet kasvonaamioihin ja vadelmajuomiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
