Hyvää Suomesta -merkki takaa, että tuotteessa käytetty liha on täysin kotimaista. Kuva: Carolina Husu
Ruokatiedon tutkimus: Suomalaisuudesta viestivät pakkausmerkinnät sekavia – ”Kuluttajan ei pitäisi joutua arvailemaan”
Mielikuvat ja todellisuus eivät aina kohtaa, kun kuluttaja haluaisi ostaa varmuudella suomalaista ruokaa.
Erilaisten pakkausmerkkien viidakossa on vaikea tunnistaa varmasti kotimaisista raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet. Kuva: Kari Salonen, kuvanmuokkaus: Janiko KemppiKotimaisuus on suomalaisille ruokakaupassa tärkeä valintaperuste, mutta pakkauksissa olevat kotimaisuutta viestivät merkinnät ja mielikuvat voivat tehdä ostopäätöksestä vaikeaa, kertoo Ruokatieto yhdistys tiedotteessaan.
Yhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että kotimaisuuden pitäisi käydä tuotteesta helposti ilmi.
Kolme neljästä kertoo valitsevansa suomalaisen elintarvikkeen aina, kun se on mahdollista. Samalla hieman yli puolet kokee elintarvikkeiden kotimaisuuteen liittyvät merkinnät sekaviksi. 68 prosenttia kertoo erehtyneensä joskus pitämään ulkomaista elintarviketta kotimaisena.
Ruokatieto yhdistyksen tilaaman Elintarvikkeiden kotimaisuus -tutkimuksen toteutti IRO Research Oy 12.–21. toukokuuta. Tutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on painotettu edustamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan ja maakunnan mukaan. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on enintään ±3,2 prosenttiyksikköä.
”Kotimaisuuden pitäisi perustua selkeään ja luotettavaan tietoon, ei pakkauksen herättämiin mielikuviin.”
”Kuluttajan ei pitäisi joutua arvailemaan ruokapakkausten merkkiviidakossa, mikä oikeasti kertoo tuotteen kotimaisuudesta”, sanoo tiedotteessa Ruokatieto yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Ruokatieto yhdistyksen mukaan kyselytutkimus osoittaa, että kuluttajien on joskus vaikea erottaa aidosti kotimaiset tuotteet niistä, jotka vain näyttävät suomalaisilta. Pakkauksessa oleva Suomen lippu, suomalainen nimi ja tuotteen tarina voivat kaikki luoda virheellisen vaikutelman kotimaisuudesta.
”Ilmiöstä käytetään joskus myös nimitystä sinivalkopesu: suomalaisuutta rakennetaan mielikuvilla, jotka eivät yksin kerro tuotteen alkuperästä. Kotimaisuuden pitäisi perustua selkeään ja luotettavaan tietoon, ei pakkauksen herättämiin mielikuviin", Syväniemi sanoo tiedotteessa.
Ruokatieto yhdistyksen hallinnoima Hyvää Suomesta -merkki takaa, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa ja että vähintään 75 prosenttia sen raaka-aineista on suomalaisia. Liha, kala, maito ja kananmunat ovat aina 100-prosenttisesti suomalaisia myös silloin, kun niitä käytetään muiden elintarvikkeiden raaka-aineina. Yhden raaka-aineen tuotteissa raaka-aineen on oltava kokonaan suomalainen.
Kotimaisuudesta kertoo myös Kotimaiset Kasvikset ry:n Sirkkalehtimerkki, joka on suomalaisten puutarhatuotteiden eli vihannesten, marjojen, hedelmien, ruokaperunan, kukkien sekä taimistotuotteiden alkuperämerkki.
Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä. Kuva: Lari LievonenAvainlippu puolestaan on merkki suomalaisesta työstä. Merkki kertoo että tuote on valmistettu Suomessa tai palvelu tuotetaan suomalaisomisteisen yrityksen toimesta. Avainlippu-merkki verkkokaupan yhteydessä kertoo siitä, että verkkokaupan varasto sijaitsee Suomessa ja sen ylläpitäjä on suomalainen yhtiö.
Design from Finland -merkki kertoo, että tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa.
EU:n vihreävalkoisen luomumerkin voi saada elintarvikkeille, alkoholille sekä lemmikkieläinten ruuille, mutta esimerkiksi kosmetiikalle tai vaatteille sitä ei voi saada.
Luomu - valvottua tuotantoa -merkki puolestaan kertoo tuotteen olevan suomalaisen viranomaisen valvonnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
