Ruuan tulevaisuustutkija: Kaupalla on suurin valta siihen, mitä ihmiset syövät

Tulevaisuustutkijan mukaan marketeista tulee tulevaisuudessa paikkoja, joissa on kiva hengailla, mitä ne eivät pääosin vielä ole. Kuva: Jaana Kankaanpää

Birthe Linddal uskoo, että tulevaisuudessa lähiruoka, kiertotalous, läpinäkyvyys, pientuotanto ja vihreä teknologia nostavat arvoaan. Kuva: Tero Pajukallio

"Kaupan sisäänostajat ovat kovia ja laskevat kaiken rahassa. Muutosta tapahtuu vain, jos kuluttajat lakkaavat käymästä isoissa marketeissa tai kieltäytyvät ostamasta tiettyjä tuotteita", sanoo Birthe Linddal. Hän on tanskalainen sosiologi ja tulevaisuudentutkija, joka on vuodesta 2000 asti kiertänyt puhumassa tulevaisuuden ruuasta.

Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä Linddal aloitti puheensa sillä, ettei hän voi kertoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, koska hänellä ei ole kristallipalloa, mutta mennyttä tarkastelemalla voi ennustaa jotain tulevaisuudesta.

"Mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Joka päivä kauppaan mennessään voi päättää, ostaako esimerkiksi halvimpia kananmunia vai luomumunia. Kuluttaja voi valita."

Suurin muutos tulevaisuuden ruuassa on Linddalin mukaan se, että yhä useampi syö toisten valmistamaa ruokaa. Se voi olla joko valmisruokaa, ravintola- tai laitosruokaa.

Linddal on uransa aikana nähnyt, miten paljon eri vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja miten nuorten ruuanlaittotaidot ovat kaventuneet.

"Jos haluat ihmisten syövän eri tavalla, avainasia on vaikuttaa työpaikka- ja joukkoruokailuun, noutoruokailuun ja valmisruokaan. Niillä on iso vaikutus."

Kaikenlaiset vaihtoehtoliikkeet ovat Linddalin mielestä hyviä siksi, että ne saavat sekä kauppiaat, kuluttajat että tuottajat ajattelemaan asioita ja kysymään, voisiko tämän tehdä toisin.

"Joskus underground-liikkeiden sanoma on radikaali, mutta mikään ei muuttuisi, jos niitä ei olisi. Ihmiset jatkaisivat vain samaa latua", Linddal sanoo ja viittaa esimerkiksi siihen, että vaihtoehtoliikkeiden ansiosta kaupat ovat lisänneet lähi- ja luomuruokaa ja reilun kaupan tuotteita ja luopuneet tuotteista, joita tuotetaan lapsityövoimalla.

Tulevaisuudessa ruuan jakelu muuttuu, kun ihmiset tilaavat ruokaa verkon kautta tai kotiin ravintolasta sen sijaan että menisivät kauppaan.

Niinpä kaupat yrittävät keksiä tapoja houkutella ihmisiä. Koska yhdessä syöminen on yksi nousevista trendeistä, myös supermarketteihin syntyy tiloja, joissa voi ruokailla tai istua tarinoimassa kaverin kanssa kahvikupin ääressä kuin ennen vanhaan kyläkaupassa.

"Nythän marketit ovat aika rumia, ei sinne huvita mennä. Tulevaisuudessa niistä tulee paikkoja, joissa hengaillaan. Kaupassa käynnin pitää olla kivaa", Linddal visioi ja mainitsee tutkimuksesta, jonka mukaan tärkein ihmistä elossa pitävä asia on yhteys muihin ihmisiin, ei ruoka.

Kriittisimpiä kuluttajia ovat kaupunkilaiset ja heillä on myös eniten ostovoimaa, sanoo Linddal. Mutta hän ei pidä kaupunkilaisia uhkana viljelijöille, kunhan luodaan systeemi, jossa kaupunki ja maaseutu toimivat yhdessä.

"Nythän viljelijät eivät tienaa, sillä vaikka kaupunkilaiset haluavat luomua ja puhdasta ruokaa, he eivät halua maksaa, ja jos maksavatkin, niin muut arvoketjussa saavat rahat, ei viljelijä."