Ruokavienti veti viime vuonna hyvin

Maailmalle Suomesta viedyn viljan arvo ja määrä ovat tuplaantuneet vuodesta 2018. Kuva: Kari Salonen

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo kipusi vuonna 2020 yli 1,7 miljardiin euroon, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Viennin arvo kasvoi vuosina 2015–2020 lähes neljännesmiljardilla eli 16 prosenttia.

Vienti on kasvanut vauhdikkaammin kuin tuonti, jonka on paisunut viidessä vuodessa viisi prosenttia. Se on silti kaukana tuonnin kokonaismäärästä, joka on 5,3 miljardia euroa.

"Arvolla mitattuna viennin suurimmat tuoteryhmät olivat maito- ja meijerituotteet, elintarvikejalosteet sekä kala ja kalatuotteet. Tuontia dominoivat elintarvikejalosteet, juomat, makeiset sekä hedelmät ja marjat. Lihan tuonnissa on ollut havaittavissa selvä laskeva trendi jo useamman viime vuoden ajalta", kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Irene Rosokivi.

Kärkimaita maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä olivat Ruotsi, Viro ja Kiina. Ruotsiin vietiin 0,35 miljardilla eurolla, Viroon ja Kiinaan 0,15 miljardilla eurolla. Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, voi ja jogurtti, Viroon vietiin eniten kalaa, alkoholijuomia ja kahvia.

Kiinan vienti kasvoi yli 56 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ja on lähes nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Kiinan vienti koostui vuonna 2020 lähes kokonaan kahdesta tuotteesta, sianlihasta ja maitojauheesta. Vuodesta 2019 vauhtia antoi kiinalaisia sikaloita koetellut sikarutto. Suomesta vietiin vuonna 2020 Kiinaan kaikkiaan 46 miljoonan euron arvosta sianlihaa eli lähes puolet sianlihan kokonaisviennistä. Maitojauhetta vietiin Kiinaan 59 miljoonalla eurolla.

Maailmalle Suomesta viedyn viljan arvo ja määrä ovat tuplaantuneet vuodesta 2018, osasyynä viljasadon palautuminen vuonna 2019 heikkojen vuosien jälkeen. Vuonna 2020 viljaa vietiin 0,74 miljardia kiloa 0,14 miljardin euron arvosta, eniten Saksaan, Alankomaihin ja Marokkoon. Vienti Marokkoon, Espanjaan ja Etelä-Afrikkaan tuplaantui, mutta Ruotsiin ja Iso-Britanniaan lähes puolittui.

Alkoholituotteiden kehittämisen ja vientiponnistelujen tuloksena vienti on noussut useana vuotena peräkkäin, mutta viime vuonna se väheni yli viidenneksen. Syyksi selitetään korona, sillä viime vuonna kärsi etenkin vienti Viroon ja Puolaan. Vienti Ruotsiin sen sijaan säilyi ennallaan.

Viime vuonna Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita 97 miljoonaa kiloa, missä on laskua 35 miljoonaa euroa. Eniten tuotiin tuoretta kokonaista lohta, 46 miljoonaa kiloa, josta kuitenkin vietiin edelleen sellaisenaan 23 miljoonaa kiloa. Pakastettua kokonaista silakkaa vietiin Suomesta 26 miljoonaa kiloa, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.

Tärkein tuontimaa Suomelle oli Alankomaat, josta tuotiin eniten erilaisia jäteöljyjä ja rasvoja pääasiassa biopolttopolttoaineiden tuotantoon. Alankomaista tuotiin myös yli 80 miljoonan euron arvosta puutarhakasveja ja niiden lisäysaineistoja. Alankomaiden tuontilukuihin tilastoituu jonkin verran kauttakulkutuontia muista maista.

Toinen tärkeä tuontimaa oli Saksa, josta tuotiin eniten leipomotuotteita, rehua ja juustoja. Ruotsista puolestaan tuotiin Suomeen leipomotuotteiden ohessa muun muassa makeisia, suklaata, elintarvikejalosteita sekä kalaa ja kalatuotteita. Espanjasta tuotiin Suomeen isot määrät muun muassa hedelmiä ja vihanneksia sekä alkoholijuomia.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu pääasiassa Tullin ulkomaankauppatilastoon.