Mistä tunnet venäläisen keittiön? – Jaana Virronen vie makumatkalle itään

Jaana Virrosella on isän puolelta karjalainen, äidin puolelta venäläinen perintö. Kotona puhutaan venäjää ja syödään venäläistä ruokaa, joka on tehty suomalaisista raaka-aineista. Kuva: Carolina Husu

Keksirahkatalo on kääretortun sukulainen. 

Venäläisen äidin ja inkeriläisen isän suomalainen tytär Jaana Virronen haluaa toivottaa suomalaiset tervetulleiksi tavalliseen venäläiseen keittiöön, katsomaan, mitä arkipäivän itäinen ruokakulttuuri oikein on. Hän on tehnyt kirjan, johon hän on koonnut äidiltä perittyjä reseptejä ja perheensä ruokatarinoita.

Suomen ruokakulttuurista sanotaan usein, että se on sekoitus itää ja länttä. Harva kuitenkin on tutustunut itänaapurin ruokiin, sellaisiin, joita venäläisissä kodeissa tehdään ja tarjotaan.

Miten suomalainen ja venäläinen ruoka sitten poikkeavat toisistaan?

"Suomalaiset eivät käytä smetanaa kaikessa. Venäjällä sitä on kaiken kanssa, suolaisessa ja makeassa. Myös kaalia käytetään paljon ja eri versioina, samoin paljon maitotuotteita, kuten piimää, juustoa ja rahkaa", Virronen kuvailee.

Virrosen viikonloppuherkku on esimerkiksi juustolettu, johon tulee pelkästään juustoa, kananmuna ja ripaus vehnäjauhoja. Rasvaisesta taikinasta paistetaan pannulla lettusia, joissa on rapea kuori ja valuva sisus.

Venäläinen smetana on vähän paksumpaa ja happamampaa kuin suomalainen. Virronen vinkkaa, että sitä myydään Suomessa virolaisissa ruokakaupoissa muovipussissa.

Virronen kasvoi Lahdessa kaksikieliseksi. Lapsuudenkodissa puhutaan venäjää, ja suomenkieli on tullut kodin ulkopuolelta. Kielten ohella kulttuurierot jakautuivat kotona olevaan venäläiseen ilmapiiriin ja ulkopuolella vallitsevaan suomalaiseen kulttuuriin.

Venäläinen ruokavalio on pitkään koostunut melko rasvaisesta, suolaisesta ja makeasta, mutta Virrosen mukaan pikkuhiljaa mennään terveellisempään suuntaan. "Toki keitot ja uunissa kypsennetyt ruuat ovat olleet terveellisiä. Neuvostoliiton aikaan oli puutetta kaikesta, syötiin, mitä saatiin."

Vieraanvaraisuus kuuluu venäläiseen kulttuuriin. "Kun vieraita tulee, pöydät notkuvat, mutta maut ovat yksinkertaisia ja rehellisiä. Erikoisuuksilla ei yleensä prameilla. Lyhyetkin vierailut tarvitsevat vähintään teeistujaiset kaikilla herkuilla."

Alakouluikäisestä asti Jaana Virronen sai tehdä kotona ruokaa melko omatoimisesti, kun äiti oli vuorotöissä ensin parkettitehtaalla ja sitten leipomossa. Äiti oli kerännyt pieneen punaiseen vihkoon reseptejä, suurimman osan neuvostoajalta. Niillä Jaana harjoitteli.

"Nyt äiti kokkaa ulkomuistista ja vihkosen tekstit alkavat haalistua. Päätin pelastaa reseptit painetuksi kirjaksi", Virronen kertoo.

Niinpä viime kesänä Jaana matkusti Helsingistä Lahteen vanhempiensa luokse. Viiden päivän ajan äiti kokkasi ja isä ja veli auttoivat kuvausjärjestelyissä. Lopputuloksena syntyi upea kirja Borssia ja sarlotkaa. Kuvat ovat Jaanan ottamia ja ohjeet äidiltä ja isoäidiltä.

Pääsiäisruokia kirjasta ei erikseen löydy, koska osa resepteistä oli karsittava. "Äiti on värjännyt munia sipulinkuorilla ja tehnyt, pashaa ja kulitsaa. Kalaa syödään, mutta lammas ei yleensä kuulu venäläiseen pääsiäiseen", Jaana Virronen kertoo.

Pääsiäispöytään Virronen suosittelee kääretortun sukulaista keksirahkataloa, venäjäksi domik. Kakun muoto muistuttaa talon kattoa. "Se on näyttävä, mutta helppo tehdä."

500 g rahkaa

100 g voita

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

15 kpl neliön muotoisia makeita vehnäkeksejä

1 dl maitoa

Kuorrute

100 g suklaata

3/4 dl kermaa tai kookosmaitoa

kelmua kokoamiseen

1. Sekoita rahka ja pehmeä voi keskenään. Lisää sokerit.

2. Lämmitä maito lähes kiehuvaksi ja ota pois liedeltä. Leikkaa iso pala kelmua keksirahkatalon alustaksi. Upota lämpimään maitoon yksi keksi kerrallaan sekunniksi ja laita se sitten kelmun päälle.

3. Aseta keksit kelmun päälle niin, että saat 3 x 5 keksirivin. Lusikoi rahkaseos keskimmäisten keksien päälle tasaisesti. Ota kelmun reunoista kiinni ja purista reunimmaiset keksit yhteen, niin että saat kolmion muotoisen päädyn. Kiinnitä kelmu tiukasti yhteen, että saat muodon pidettyä kasassa.

4. Jätä jääkaappiin hyytymään 3–4 tunniksi, mielellään yön yli.

5. Kuorrutetta varten kiehauta kookosmaito tai kerma kattilassa niin, että pinnalle ilmestyy kuplia. Älä anna kiehua liikaa. Lisää toiseen kattilaan paloiteltu suklaa ja kaada kuuma kerma suklaan päälle niin, että se peittää suklaan kokonaan. Laita kansi päälle ja anna hautua noin 5 minuuttia (ei liedellä). Sekoita sulanut suklaa vispilällä hitaasti pyörivin liikkein. Anna seoksen jäähtyä hetki, niin että seos on hieman juoksevaa, muttei vetistä eikä liian tiivistä.

6. Kuori kakku pois kelmusta ja aseta tarjoilualustalle. Kaada lämmin kuorrute päälle ja jätä jääkaappiin vielä hetkeksi jäähtymään. Tarjoile viileänä teen kanssa.

Vinkki: voit lisätä rahkaan vaniljarahkaa tuomaan hieman lisää makeutta ja makua.

Jaana Virronen: Borssia ja sarlotkaa. Maukasta ruokaa venäläiseen tapaan, 179 s. Atena.