"Meillä on muutakin kuin kossua!" – Etelä-Pohjanmaa tahtoo olla Suomen juomaprovinssi

Aleksi Tamminen opettaa panimokierroksen päätteeksi asiakkaita aistimaan erilaisia oluita. Kuva: Riitta Mustonen

Koskenkorvan viinan kaikki Suomessa tietävät ja useimmat senkin, että sitä tehdään Altian tehtaalla Koskenkorvan kylässä Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella. Kossutehtaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt useita muita juomayrityksiä, joiden varaan maakunnan matkailu on alkanut rakentaa markkinointia.

”Tähän asti matkailijoita on houkuteltu tapahtumiin, kuten Tangomarkkinoille tai Provinssirockiin, mutta meillä on muutakin”, sanoo Visit Seinäjoen markkinointipäällikkö Tuula Lahti.

Visit Seinäjoki haluaa houkutella ihmisiä elämysten pariin, joita on tarjolla ympäri vuoden. Sellaisia ovat esimerkiksi kierrokset pienpanimossa tai viskitislaamossa.

Kukaan paikallinen ei ikinä voinut uskoa, että tämmöinen voisi toimia. Nyt meistä ollaan ylpeitä.

Kyrön tislaamossa kypsyy eri-ikäisiä viskejä. Kuva: Riitta Mustonen

Kyrön Matkailun Edistämiskeskus sijaitsee Isossakyrössä, joka virallisesti kuuluu vielä Pohjanmaan maakuntaan, mutta henkisesti ja ehkä pian virallisestikin Etelä-Pohjanmaahan.

Alun perin Kyrön Matkailun Edistämiskeskus oli salakapakka Helsingissä, mutta nykyisin se toimii Kyrö Distilleryn eli Kyrön viskitislaamon vierailukeskuksena.

Ennen Isonkyrön meijerissä tehtiin juustoa, muun muassa Oltermannia, mutta nykyisin siellä haistellaan ja maistellaan erilaisia viinoja ja cocktaileja.

Vierailukeskuksessa kävi viime vuonna 14 000 ihmistä kuulemassa tislaamon ja ruisviskin ihmeellisen tarinan. Tänä vuonna kävijämäärän odotetaan kasvavan liki pariinkymmeneentuhanteen.

Moni tietää Napue-ginin, jota Kyrön tislaamo valmistaa. Kyrö on kuitenkin nimenomaan viskitilaamo, joka alkoi valmistaa giniä vain, koska viskin kypsyminen kestää vähintään kolme vuotta ja jotain myytävää oli oltava ennen sitä, kertoo vierailukeskuksen johtaja Toni Sivula.

Parin tunnin tislaamokierroksella kävijä saa kuulla, miten viskiä tehdään ja miten tyhjästä viisi vuotta sitten alkanut pientislaamo on kasvanut viiden miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi vientiyritykseksi.

”Teemme suomalaista ruisviskiä. Ruis tulee Isostakyröstä ja sitä menee 5 200 kiloa viikossa 46 viikkoa vuodessa”, Sivula latelee. Alun perin sähkömieheksi kouluttautunut Sivula osaa ulkoa niin tislaamon tarinan kuin tislauksen vaiheet.

Tislaamokierros maksaa kympin, maistelupaketti parikymppiä ja illallisen kanssa 68–83 euroa.

Sivula on itse syntyperäinen isokyröläinen. ”Kukaan paikallinen ei ikinä voinut uskoa, että tämmöinen voisi toimia. Nyt meistä ollaan ylpeitä.”

Oluen raaka-aineet ovat yksinkertaiset. Ohran ja humalan lisäksi tarvitaan vain vettä. Kuva: Riitta Mustonen

Mallaskosken Panimossa on huhtikuisena lauantaina hiljaista, mutta toisin on kesällä. Aurinkoinen terassi Seinäjoen partaalla houkuttelee oluista kiinnostunutta väkeä maistelemaan juomia. Erityisen innostuneille on myynnissä panimokierroksia.

Reilun tunnin kierroksella selviävät niin panimon historia kuin oluen raaka-aineetkin. Lopuksi maistellaan viittä tuotetta pieninä desilitran annoksina.

”Kävijöitä on ollut tuhansia – kesäkuussa yritysporukoita, heinäkuussa matkailijoita”, kertoo panimoravintolaa pyörittävä Aleksi Tamminen.

Mallaskosken Panimo on Suomen viidenneksi suurin pienpanimo, joka jatkaa liki sata vuotta sitten perustetun Walleniuksen limonaditehtaan perintöä.

”Kun me aloitettiin panimoravintola kymmenen vuotta sitten, niin tiskillä oli neljä oluthanaa ja vain yhdestä myytiin. Kaikki halusivat sitä tavallista”, Tamminen kertoo.

Ravintola alkoi käännyttää porukkaa olutharrastukseen pienpanimotapahtumilla ja maistiaisilla.

”Nyt kymmenen hanaa ei meinaa riittää.”

Valmistetaan maakunnassa viiniä ja liköörejäkin. Punaisen Tuvan viinitila on Alajärvellä, Jussin viini Lapualla ja uusimpana Pirula Ylistarossa. Maatilalähtöinen Pramia Kurikan Ilvesjoella kehittelee ja tuottaa mitä erilaisimpia juomia ja juomasekoituksia.

”Etelä-Pohjanmaalla on yli sata elintarvike- ja kymmenen juomavalmistajaa. Vaikka alueella asuu vain neljä prosenttia Suomen asukkaista, liikevaihdolla mitattuna elintarviketeollisuudesta täällä sijaitsee 16 prosenttia”, Lahti sanoo.

Miksi juuri Etelä-Pohjanmaa ylpeilee ruualla ja juomalla?

Altian Koskenkorvan tehtaiden johtajalla Miika Jokisella on vastaus:

”Maailmassa kolme asiaa johtaa kysyntää: lähituotanto, jäljitettävyys ja laatu. Ne kaikki osuvat Pohjanmaalta tuleviin juomiin. Tämä alue on Suomen alkoholituotannon sydän.”