
Suomalaisten tilaviinien myynti kasvaa Alkossa – tilaviinitilojen määrä on silti puolittunut reilussa 20 vuodessa
Kiinnostus lähituottajien ja pientilayrittäjien tuotteisiin kasvattaa suomalaisten tilaviinien suosiota.
Punaisen Tuvan viinitilan isäntä Jussi Keijonen tarkastelee Kohina-viinin väriä, jossa kaikki vesi on korvattu koivunmahlalla. "Vastaavaa tuotetta ei ole koko maailmassa tietääkseni", hän sanoo. Kuva: Johannes Tervo
Alajärveläiseltä viinitilalta on ollut vientiä aikaisemmin esimerkiksi Saksaan. Koronan vuoksi viinin vienti ulkomaille on pysähdyksissä, mutta Alkoon vientiä toki on, sanoo Punaisen Tuvan Viinitilan yrittäjä Jussi Keijonen. Kuva: Johannes TervoSuomalaisia tilaviinejä on tullut Alkon valikoimaan arviolta 10 lisää tänä vuonna ja lisää on tulossa taas heinäkuussa. Määrä on jonkin verran suurempi kuin aiempina vuosina.
Tarjonnan lisäämisellä Alko haluaa vastata kasvaneeseen asiakaskysyntään.
Asiasta kertoo MT:lle Alkon tuotepäällikkö Iida Seppälä.
"Yhteensä suomalaisia tilaviinejä löytyy Alkon valikoimasta noin 60."
Suomalaisten tilaviinien myynti Alkossa kasvoi noin 20 prosenttia vuonna 2020 verrattuna edelliseen vuoteen, Seppälä kertoo.
Tilaviinien suosio johtuu kiinnostuksesta lähituottajien ja pientilayrittäjien tuotteisiin. Kotimaan matkailu ja paikallisen yrittäjyyden tukeminen voidaan nähdä tilaviinien myynnin kasvun taustatekijöinä.
"Asiakkaita kiinnostaa tällä hetkellä kotimaisuus ja paikallisuus. Aitous ja tarinat puhuttelevat tuotteiden valinnassa."
Suomalaisten tilaviinitilojen määrä on puolittunut reilu 20 vuodessa. 1900-luvun lopulla tilaviinitiloja oli noin 50, ja tällä hetkellä tilaviiniyrittäjiä on noin 25 ympäri Suomen.
"Parissa vuodessa tilaviiniyrittäjien määrä on kasvanut kolmella", sanoo Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Keijonen.
Vaikka tilaviinitilojen määrä Suomessa on puolittunut, se ei näy kuitenkaan näy Alkon tuorelukumäärässä eikä myynnissä.
"Kymmenen vuoden sisällä suomalaiset tilaviinit ovat nousseet jatkuvasti sekä Alkon myynnissä että tuotelukumäärässä. Niiden osuus kokonaismyynnistä on silti suhteellisen pieni", Seppälä kertoo.
Suomen vanhimpiin tilaviinitiloihin kuuluvalla Punaisen Tuvan Viinitilalla on alkanut juhannuksen jälkeen vuoden toinen sesonkikausi, joka jatkuu syyskuuhun asti. Alajärvellä sijaitsevalla viinitilalla ja tilausravintolassa järjestetään muun muassa perhejuhlia sekä kesäteatteripaketteja yhteistyössä Lappajärven kesäteatterin kanssa.
"Asiakkaita on käynyt aika tasaiseen tahtiin viinimyymälässämme korona-aikana. Viinimyynnin osalta ei ole ollut kovin suurta laskua, mutta ravintolapuolellamme myynti oli lähes nolla viime vuonna", kertoo viiniyrittäjä Jussi Keijonen Punaisen Tuvan viinitilalta.
Jussi Keijonen on jatkanut viinitilan yrittäjänä isänsä Jorma Keijosen jälkeen kymmenen vuotta sitten.
Viinien ja liköörien raaka-aineet luonnonmarjoista koivunmahlaan tulevat Jussi Keijosen mukaan sadan kilometrin säteeltä.
"Suomalainen viini on niin puhdas tuote, että sitä osataan arvostaa ulkomailla, esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä. Pohjoisen valo antaa suomalaisille marjoille erityisen maun, mikä tekee marjaviineistämme erityisiä."
Kuusenkerkkä, koivunmahla, lakka ja variksenmarja ovat erikoisuuksia Suomen viinimarkkinoilla, lisää Jorma Keijonen.
Alkoholia koskevaan lainsäädäntöön pitäisi saada helpotuksia, jotta suomalaiset viinimarkkinat voisivat laajentua, painottaa Jorma Keijonen.
"Liköörien vähittäismyynti pitäisi saada suoraan viinitiloille, koska nyt sitä saa myydä vain ravintolassa ja Alkossa. Toinen tärkeä asia olisi toimitusmyynnin uudistus, sillä nykyisellä lainsäädännöllä ei saada lähettää viiniä asiakkaille tilalta."
Näiden rajoitusten uudistaminen vähintään kaksinkertaistaisi kotimaisten tilaviinien myynnin Suomessa ja maaseudulle luotaisiin reilusti lisää työpaikkoja, Keijonen sanoo.
"On hankala ymmärtää, miksi päättäjät eivät anna puhtaalle ja vähemmän lisäainepitoiselle suomalaiselle viinille mahdollisuuksia kilpailla ulkomaisten viinien kanssa", hän pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

